Tällä viikolla koirat ovat päässeet juoksemaan vain pihamaalla ja tuleva viikko näyttää koirien kannalta yhtä turhauttavalta. Hirvenmetsästyksen myötä kiireinen syksy muuttuu vielä kiireisemmäksi, kun lauantait ja sunnuntait kuluvat hirvipassissa. Jos tulee saalista, kuten on tarkoitus, menee viikolla yksi pitkä ilta lihojen käsittelyssä. Koirien kanssa on sännättävä välittömästi maastoon, jos siihen tarjoutuu pienikin mahdollisuus. Joskus otan toisen koiran mukaani hirvimetsälle. Koirat tykkäävät nukkua autossa, josta saan ne nopeasti kaveriksi pienelle metsälenkille heti tilaisuuden koittaessa. Sopivia joutohetkiä tulee esimerkiksi silloin, kun hirvikoira kulkeutuu hirvien perässä kauas naapuriseuran puolelle.

Olen pitkään suunnitellut, että opettaisin koiralleni hirven verijäljen, koska huonon osuman seurausten selvittelyssä taitava jälkikoira olisi korvaamattomana apuna.  Pakastimesta löytyy nytkin opetusta varten varattuna palanen hirven nahkaa ja verta. Vielä en ole raaskinut aloittaa koulutusta yhdellekään koiralle, koska pelkään niiden innostuvan liikaa hirvistä. Tiedän pelon aiheettomaksi järjellä ajatellen mutta koulutus on kuitenkin vielä jäänyt. Tanskassa verijäljen opettaminen saksanseisojille oli aivan normaalia. He käyttivät opetuksessa apuna kenkää, jossa oli kantapään takana pidike veripullolle.  Tällainen kenkä jalassaan kävelevä jäljentekijä jätti veritipan aina astuessaan toisella jalalla. Samat välineet voivat olla Suomessakin käytössä jälkikoirilla mutta itse en ole törmännyt täällä vastaavaan. Hirven verijäljen opettamista ja kaadon tiedottamista sekä kaatuneen eläimen haukkumista käsitellään Sarparannan&Virkkusen oppikirjassa.

Kotisivuja on tarkoitus lähiaikoina hieman päivittää. Ajattelin kirjoittaa Piitusta ja Errasta. Sain palautetta siitä, ettei nykyisistä korista löydy vastaavia kuvauksia kuin Almasta ja Vimmasta.  Toinen kehityskohde on valokuva-albumi, jonne olisin halunnut tallentaa mm. lehtileikkeitä vuosien varrelta mutta siitä ei ole tullut vielä mitään teknisten ongelmien takia. Nyt Reetalla on kehitysidea, jonka avulla luulen saavani pikapuoliin aineistoa näkyville nykyistä helpommin.

Uroksia on kartoitettu ja jopa harkittu mutta valinnat ovat vielä vaiheessa.

Vielä kun ehtisi Lappiin riekonpyyntiin. Kuvassa Uudenjoen Sänki-Sisu ja Raine.