Riston koirablogi

Karhu

Sunnuntai 17.7.2016 klo 11:13 - Risto

Poikkesin perjantaina töistä palatessani Olkkosen Erämarkkinoille. Törmäsin osastolla konekarhuun, joka vei huomioni muusta, koska olin jo aikaisemmin selvitellyt minne voisin viedä Piitun ja Erran karhutestiin. Minua kiinnosti kovasi nähdä koirieni reaktiot, vaikka karhunpyynti kanakoiralla ei ole varsinaisena tavoitteena. Piitun isä Rikurovan Visa on haukkunut konekarhua mallikkaasti ja elävän karhun haukkumisestakin sillä on kokemusta.

Harmittelin vietävästi kuullessani, että koiria voisi testata Haapajärvellä koko lauantaipäivän, jolle olin sopinut jo muuta hankalasti peruttavaa menoa. Huomasin että joillakin messuvierailla oli mukana koiria, jotka saivat ihmetellä karhua. Tuumin hakisinko omat koiranikin osastolle. Lopulta kiinnostus voitti ja kävin kyselemässä karhun kuskilta voisinko hakea koirani messupaikalle. Luvan saatuani lähdin äkkiä hakemaan Piitun ja Erran karhumetsälle.

Messupaikalle palattuani sovimme, että konekarhu siirretään läheiseen pieneen puistoon, jotta koirien ensireaktio olisi mahdollisimman luonteva. Kahden koiran kanssa on aina omat hankaluutensa. En voinut jättää kumpaakaan koiraa autoon odottamaan helteisen sään takia, eikä molempia voinut viedä samalla kertaa karhuhaukulle. Onneksi löysin avuliaan kaverin, joka suostui pitämään toista koiraa etäämmällä toisen suorituksen aikana.

Ajattelin koirieni pienpetokokemusten perusteella, että kohta karhu saa kyytiä. Ensimmäisenä vuorossa olevalle Piitulle laitettiin noin 10 metrin liina ennen karhun kohtaamista. Koiran annettiin aluksi haistella karhun olinpaikalle vievää hajuvanaa, joka oli tehty karhunrasvalla tai ulosteella. Piitu aloitti kiihkeän haukunnan heti kun näki karhun. Se kunnioitti isompaansa pyörähtäen nopeasti vierelleni karhun lähestyessä. Karhun siirtyessä etäämmälle Piitu seurasi mukana tehden nopeita väistöliikkeitä karhun liikkeiden mukaan. Karhun ohjaaja arveli, että luonnossa Piitu toimisi samoin eli kävisi aluksi haukkumassa ja tulisi tiedottamaan minulle asiasta. Piitu toimi kiihkeästi, kuten olin arvellutkin. Tilanteen jatkuessa Piitu rohkaistui ja meni mielestäni liian lähelle karhua yrittäen lopuksi jopa kintereisiin kiinni.  

Eri-Erra toimi eritavalla. Se oli haisteli aluksi keskittyneen tarkasti hajujälkeä, jota lähti seuraamaan. Seurattuaan jälkeä ja havaitessaan paikallaan olevan karhun hahmon se yskähteli varoittavasti muutamia kertoja. Karhun liikahtaessa Errakin aloitti haukun. Erra haukkui pidemmän matkan etäisyydeltä kuin Piitu, eikä missään vaiheessa yrittänyt käydä karhuun kiinni.

Mielestäni testitulos vaikutti aikalailla sellaiselta mitä olin ounastellut ja vahvisti käsitystäni koirieni luontaisista eroista. Erran toiminta vaikutti itsesuojeluvaistoisemmalta ja järkevämmältä. Piitu tapattaisi itsensä, jos käyttäytyisi samalla tavalla oikean karhun kanssa.

Testi ei kerro miten todellinen karhutilanne menisi mutta antaa siitä ehkä jotakin osviittaa. Testitilanteessa ohjaaja pysyy rauhallisena, ja rohkaisee näin koiraansa. Tositilanteessa molemmilla on hätä kädessä ja toisella jopa housuissa. Testissä koira ei ole omillaan ja vapaana, koska pitkässä hihnassakin se on kytkettynä, eli tavallaan käskyn alla. Piitu ja Erra pääsevät vain harvoin maalikylille ihmisen ilmoille, joten testiympäristön vilinä ja kaupungin häly oli niille lähes yhtä harvinainen tilanne kuin karhun kohtaaminen. Olisi jännä toistaa sama testi koirien ollessa vapaina luontaisissa olosuhteissa metsässä, koirien kotikentällä.  

jalkib.jpg

Errab.jpg

Piitub.jpg

vaistob.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Erra

Fasaanijahdissa

Sunnuntai 28.2.2016 klo 12:17 - Risto

Eilinen päivä kului mukavasti aurinkoisessa säässä fasaaninmetsästyskauden päätösjahdissa. Ajattelin ottaa pelkästään Piitun mukaani mutta hoksasin ennen lähtöä, että sillä voi olla 4 vko:n ikäiset pennut mahassa. Pentujen tulo varmistuu huomenna ultrassa. Piituhan ei tuhia säästele irti päästyään, joten lumitilanne huomioiden katsoin parhaaksi ottaa myös Erran mukaani. Seuruejahdissa tilanteet eivät välttämättä etene oikeaoppisesti koiran koulutuksen kannalta, eikä tällainen tilanne ole paras mahdollinen koulutuspaikka. Varsinkin nuoret koirat kannattaa pitää tiukasti silmien alla ja tarvittaessa kytkettyinä. Nuorille koirille pelkästään muiden koirien läsnäolo ja passissa oloon sekä laukauksiin totuttaminen ovat hyvää koulutusta.

Mikan koirat Maija ja Rita Uudenjoen Metsän- pentueesta ovat nuoresta iästään huolimatta ehtineet olla jo monessa mukana. Molemmat koirat malttoivat odottaa rauhallisesti omaa vuoroaan, samoin kuin mukana ollut Tankolammen kennelin kasvatti. Muut koirat olivat jo varttuneempia ja rutinoituneita tämänkaltaiseen jahtiin.

Hienon päivän lisäksi Piitu ja Erra saivat riista- ja noutotilanteita. Kiitos Mika kutsusta!

Kuvassa Erra, Piitu, Maija ja Rita. Tottelevaiset koirat näyttävät lähemmäksi kameraa lipsunutta parivaljakkoa pienemmiltä. maijaritaym_istuu.JPG

Piitun tyylinäyte.

Piitun_fasu.JPG

Teppo tiputti Erran riistatyöstä.

Erppa_ja_Teppo.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Erra, Metsästys

Kuvia ja tunnelmia Riistakoirasta

Keskiviikko 6.1.2016 klo 17:55 - Risto

Uusin Saksanseisojalehti palautti mieleeni Nivalan Riistakoirakisan tunnelmat viime syksyltä. Kirjoitin kisasta lokakuussa Blogiin otsikoilla: Riistakoria 1.pv, Riistakoira 2. pv ja Koekertomus. Nyt kun pakkanen paukkuu kolmenkympin hujakoilla ajattelin vielä kirjoittaa kisatunnelmista lämpimikseni.

Lähdin SM-kisan finaaliin toiveikkaana ja itsevarmana. Luottamukseni Erppaan oli vahva, vaikka se on vieläkin nuori ja kokematon. Erra on ollut taitava linnunkäsittelijä, jolle törmäykset ja tyhjät seisonnat ovat olleet harvinaisia. Riistakoirakisa ratkaistaan yleensä kisan hengen ja nimen mukaisesti riistalla ja olin vakuuttunut, että riistatöitä arvioitaessa olisimme vaikeita vastustajia.

Ensimmäiselle kisapäivälle luvattiin kovaa myrskytuulta. Kisan päätuomari totesi hyvin kuvaavasti meille osallistujille ensimmäisenä päivänä ennen maastoon siirtymistä, että ”toivottavasti sieltä edes joku selviää hengissä”. Erralla oli ensimmäisenä päivänä kaksi riistatyötä pudotuksineen mutta myrskytuulessa riistatyöt eivät yllättäen olleetkaan sellaisia mihin olin tottunut. Minulla oli vaikeuksia lukea Erran seisontaa, koska se ei saanut lintuja tarkalleen ”piikkiinsä” ja häntä oli rauhaton. Nuorella koiralla on paljon opittavaa. Vasta kokemuksen kautta koira voi oppia esimerkiksi miten puuskittainen tuuli vaikuttaa hajumaailmaan tai riistan käyttäytymiseen. Mielestäni rutinoitunut ja hyvänenäinen koira erottuu muista nimenomaan vaikeissa olosuhteissa. Puuskittainen kova tuuli aiheutti Erpalle paikallistamisvaikeuksia mutta olimme onnekkaita ja selvisimme jatkoon. Useille kilpakumppaneille kävi huonommin ja vain viisi koiraa selvitti tiensä Riistakoirakisan finaaliin.

Finaalissa jokainen koirakko sai kaksi puolen tunnin hakuerää, joiden aikana heidän piti esittää päätuomarille osaamisensa. Kaikki koirat eivät tavanneet riistaa ensimmäisten eriensä hakualueilta. Riistakoirakisan 4. sijalle sijoittuneen Koppelomaan Iinan omistaja Olli Leskinen taisi tulkita kohtalotoverinsa ajatukset kutakuinkin oikein napatessaan kuvan välittömästi Erran lintuvapaan hakuerän jälkeen. Rensselit jalkojen juuressa ja katse kaukaisuudessa, jopa siinä taas harmitellaan!

 ekaerab.jpg

Toiseen erään vaihdoimme maastoa ja Erra käytti saamansa mahdollisuuden hyväkseen tekaisemalla näyttävän riistatyön. Uudelta hakualueelta olisi löytynyt lintuja enemmänkin mutta Erppa päätti toisin. Seurasin katseellani Erran työskentelyä ja ehdin hetken miettiä mitä ihmettä jästipää touhuaa, kun se lähti ajamaan takaa jotakakin tapailtuaan ensin seisontaa kanavan varressa. Ajo päättyi kovaan rähäkkään kanavassa. Loppuottelussa Erppa voitti kissan mutta ei kisaa, koska hakuaika kului umpeen, eikä riistatöitä saatu enempää. Voittajakaksikko Miska ja Martti napsivat tasoittavalla hakuvuorolla lisää lintuja ja ylivoimainen parivaljakko kiri etumatkaansa muihin entisestään. Jäimme Erpan kanssa kirjaimellisesti nuolemaan haavojamme mutta ne ovat jo arpeutuneet ja jälkikäteen voi todeta kisan menneen hienosti Uudenjoen kennelin kasvateilla.

Vuoron odottelua.

Olli_ja_Miska.jpg

3 kommenttia . Avainsanat: Erra, Eri-pentue

Hakuinto on nautinto

Sunnuntai 13.12.2015 - Risto

Eilinen päivä kului tavanomaisissa merkeissä hirvimetsällä. Kolmatta kuukautta jatkunut jahti käy raskaaksi kanakoiraharrastajalle, ja varsinkin kotona odottaville koirille. Pientä lohtua ja purtavaa tulee tosin aina kun saamme saalista, kuten eilen kävi.

Hirvet_12.12.2015.JPG

Tänä aamuna päätin, että Piitu ja Erra ovat saaneet odottaa metsälle pääsyä jo tarpeeksi kauan. Monena viikonloppuna ne ovat seuranneet kaihoisasti auton pakkaamista ja aikaista lähtöäni metsälle. Eipä tarvinnut aamulla montaa kertaa kutsua koiria auton kyytille. Piitu pääsi ensin maastoon Erran jäädessä autoon odottamaan omaa vuoroaan. Maaston vaihdon jälkeen tuli Erran vuoro.

Koirani nauttivat juoksemisesta ja minä nautin niiden seuraamisesta! Minusta riistaintoisen koiran työskentelyn seuraaminen on lumoavaa katsottavaa. Koiran hakiessa riistaa verenperintönä saamiensa viettien varassa sen kokema nautinto oikein huokuu ulospäin ja tarttuu katsojaan. Edellisestä voi toisaalta päätellä miten turhaudun, jos koiran työskentelyinto on puutteellista. Koiran, varsinkin pennun, haun pitää olla kurinalaista mutta hakuinnon voi saada sammumaan liiallisella kahlitsemisella, näin ainakin sanotaan. En tiedä onnistuisinko hakuinnon sammuttamisessa, siitä ei ole kokemusta. Saaliin määrä ei enää nykyisin ole pääasia mutta koirille soisi riistakosketuksia palkkioksi antaumuksella tehdystä työstä.

Ohjaan hakua pillillä vain harvoin ja tarpeeseen. Välillä saatan patistaa koirat johonkin suuntaan pelkästään osoittaakseni, että minä päätän viime kädessä. Pilliä ei silti voi unohtaa kovin syvälle taskunpohjalle, koska metsästysmaillani on junarata ja vilkkaasti liikennöityjä teitä. Rusakon tai metsäjäniksen karkotessa pilli pitää löytyä äkkiä. Koiran päästessä kunnolla ajoon loitommalla, varsinkin jos se näkee ajettavan, ovat konstit vähissä. Luotan enemmän Piitun tottelevaisuuteen kuin omapäisemmän Erran, josta johtuen Piitu on useimmin irti vaarallisimpina pitämilläni alueilla. Metsästän myös rusakoita ja jäniksiä, joten tottelevaisuutta tarvitaan, ja tuuria. Tottelevaisuutta ei ole koskaan liikaa, eikä pelkällä tuurilla kovin pitkälle pötkitä.

Kirjoitin viimeksi koirien kiemurtelusta. Tarkoitin tätä...

DSC_0451.JPG

 ...ja tätä.

 DSC_0422.JPG

Lumen tultua osat vaihtuivat. Ruskea Piitu ei välttämättä tarvitse huomioliiviä mutta Erran päälle sen joutuu pukemaan.

DSC_0409.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erra, Piitu

Luustot kunnossa

Torstai 10.12.2015 - Risto

Molemmat koirani kiemurtelevat usein selällään eli ne ikään kuin hankaavat selkäänsä maahan. Monesti tätä tapahtuu siinä vaiheessa, kun kutsun ne pois hausta ja koirat joutuvat lopettamaan juoksemisen. Sopivia uroksia suunnitellessani ja terveysasioista setviessäni aloin pelätä edellä kuvatusta käyttäytymismallista johtuen, ovatko omien koirieni selät kunnossa. Rodussa esiintyy jonkin verran spondyloosia. Piitu ja Erra eivät oireile millään tavalla ja juoksevat aina iloisesti mutta siitä huolimatta asia alkoi vaivata mieltäni astutusajankohdan lähestyessä. En päässyt asian yli, joten päätin kuvauttaa koirieni selät.

Sain mielenrauhan tiistai-iltana, jolloin Piitun ja Erran selät röntgenkuvattiin. Molemmat ovat nuoria ja ongelmia voi olla vielä edessä, mutta ainakin tässä vaiheessa molempien selät olivat terveet. Eläinlääkäri epäili jo ennen röntgenkuvien ottamista, että selällään kiemurtelu kertoo paremminkin hyvästä selän liikkuvuudesta kuin sen jäykkyydestä. Kuvautin samalla molempien koirien kyynärnivelet, joista pyytämäni Kennelliiton lausunnot tulivat nopeasti heti seuraavana päivänä. Molempien kyynärnivelet olivat virheettömät 0/0.

Piitun_paa.JPG

Käytin tilaisuutta hyväkseni ja kuvasin nukutettujen koirien päät ulkopuolelta samalla kun lääkäri kuvasi luustoa sisäpuolelta.

Erran_paa.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Erra

Tatavia metsästäjiä

Torstai 26.11.2015 klo 0:11 - Risto

Olin Piitun ja Erran kanssa koiramiehenä fasaanijahdissa. Tämänkaltaisiin tilaisuuksiin on mukava osallistua ja ne ovat tärkeitä koirien koulutuksen kannalta. Saimme riistatöitä enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin yhden päivän aikana. Etukäteen hieman jännitti miten meille käy, pysyykö koirilla paketti kasassa paukkeen ja istukaslintujen keskellä. Piitulla vaikutti aluksi olevan enemmän intoa kuin järkeä mutta tilanne normalisoitui nopeasti, ilman lisäopetusta, ensimmäisen riistakosketuksen jälkeen. Välillä lintuja tippui lumen päälle koirien lähelle, joten paukkunoutoja piti varoa aika tiitterästi.

Kokematon tai hätiköivä metsästäjä ja linnun perään menevä koira muodostavat kohtalokkaan yhdistelmän. Mukana ollut seurue koostui kokeneista metsästäjistä, joiden aseenkäsittelyssään ei ollut huomautettavaa. Porukka oli mainio muutenkin, kiitos hienosta reissusta! Koiratkin toimivat moitteettomasti, enkä kehu nyt pelkästään omia koiriani, vaikka melkein kuitenkin :-) Muut mukana olleet koirat olivat Korvanvaaran kennelin koiria, jotka polveutuvat Alman pennusta Uudenjoen Erä-Iitusta.

Kuvassa Korvanvaaran Kennelin isäntä Mikko Härkönen nuorimman koiransa Korvanvaaran Brun-Hillan kanssa. Hillalla on nuoresta iästään huolimatta jo AVO1-tulos KAER-kokeista.

Mikko_ja_Hilla.png

Piitu seistä töröttää.

Piitu_seisoo.jpg

 

Jahtiin osallistui myös muita taitavia metsästäjiä. Näimme fasaanin laskeutuvan ojanvarteen, jonne laitoin Erran hakuun noin tunnin kuluttua näköhavainnosta. Erran saadessa vainun, ojanvarresta siivitti kanahaukka, joka oli ehtinyt pistellä parhaat palat suihinsa lyhyessä ajassa.

fasuraato.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Erra

Piitu ja Erra elokuvatähtinä

Perjantai 30.10.2015 klo 10:48 - Risto

Täältä löytyy Korpi Makasiinin uusin video fasaaninmetsästyksestä

Mielestäni Pete ja pojat olivat saaneet tilanteet purkkiin selkeinä ja sellaisina kuin ne eteen tulivat. Iso kiitos vielä kaikille mukana olleille mukavasta tapahtumasta ja erityisesti asianomaisille, että pääsimme Piitun ja Erran kanssa mukaan kuvauksiin!

Koirien tiedotus mainitaan puheosuuksissa mutta emme siihen mitenkään pyrkineet, eikä tilanteissa tarvittu tiedotuksia. Toisaalta koiran paikallaanolon ilmoittava Ultrapointin Novus seisonnanilmaisimen ominaisuudet tulevat hyvin esille. Fasaaninmetsästys seisovalla koiralla saattaa olla monelle uusi metsästysmuoto. Fasaani on tärkeässä roolissa nuoren koiran koulutuksen kannalta, koska tilanteet tapahtuvat usein avoimella paikalla, jossa pääsee näkemään mitä koira tekee. Metsälintua ei koirankoulutuksessakaan saa unohtaa mutta esimerkiksi tänä vuonna näillä leveysasteilla ei kovin monta riistakosketusta olisi saanut kulkemalla pelkästään metsässä. Ultrapoint Novuksen merkitys korostuu peitteisessä maastossa ja varsinkin nuorilla tiedottamattomilla koirilla, joista ei vielä tiedä mitä ne tekevät tavatessaan riistaa.

Hieman joudun selittelemään Piitun ensimmäistä riistatyötä lehtokurpalle videolla. Tarkkaavainen katsoja saattaa havaita kärsimättömän ilmeeni nojaillessani koivun kylkeen, kun kuvausryhmä turisee minuuttitolkulla muutaman metrin päässä seisovan koiran takana. Itse asiassa pidän suurena ihmeenä, kurppa pysyi paikoillaan noin kauan, eikä paennut paikalta. Kurpan täytyi olla koiralla hyvin piikissä, kuten sanotaan siitä tilanteesta, jossa riittävän lähelle liikkumattomaksi jähmettynyt koira painaa linnun piiloonsa, josta se ei uskalla lähteä. Jälkitilannetta en nähnyt paikan päällä puskan takana mutta videolta voi havaita, että avanssi lähtee kuin tykin suusta ja kurppa meinaa jäädä koiran suuhun. Piitukin hiillostui pitkistä puheista sen verran, että jatkaa linnun perään ja olisi mahdollisesti mennyt paukkunoutoon asti, koska en osannut kieltää sitä puskan takaa. Onnekseni ampuja ei tiennyt, että kurpankin voi tiputtaa. Koiranohjaajana olin antanut tiputusluvan jo ennen avanssia, vielä siinä vaiheessa hyvin itsevarmana:-)

Videolta voi havaita kuinka nopeasti kurppa lähtee ja samalla päätellä miksi se on vaikea saada saaliiksi. Tästä voisi helposti jatkaa tarinointia mitä etua on piikkaavalla koiralla  saaliin saannissa. Nyt ei ehdi, mutta joskus toiste.

2 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Erra

Totuuden hetki

Torstai 29.10.2015 klo 20:20 - Risto

Peteltä tuli viestiä, että Fasaanivideo on kohta nähtävissä Korpi Makasiinin sivuilla. Hieman jännittää!  Omista video-otoksista on helppo karsia epäonnistumiset ja näyttää vain parhaat palat. Korpi Makasiinin tositv:ssa joutuu katsomaan totuutta silmiin, koska tilanteet näytetään sellaisina kuin ne tapahtuivat, eikä uusintoja otettu.

Huomenna on tarkoitus ajella pohjoiseen muutaman päivän riekonpyyntireissulle. Siellä on vain oma kamera ja tilanteet voi kommentoida parhain päin:-)

2 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Erra

A/A-kerho

Perjantai 9.10.2015 klo 22:29 - Risto

Eri-pentueen kuuden koiran lonkat on kuvattu ja hyviksi todettu. Kaikkien lonkat olivat A/A.  Yksi koira on vielä kuvaamatta.

Lonkkien laatu on yksi kriteeri, joka on huomioitava urosvalinnoissa. Uroksia on mietitty kovasti viimepäivinä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erra, Eri-pentue

Korpi Makasiinin kuvauksissa

Tiistai 6.10.2015 klo 21:39 - Risto

Vieremän kokeiden yhteydessä Esa Marin pyysi minua ja koiriani mukaan Korpi Makasiinin fasaaninmetsästysvideon kuvauksiin Vesipuron Fasaanin maille. Ensimmäinen kuvauspäivä 7.9 oli sateinen, eikä sopivaa materiaalia saatu riittävästi videolle. Lupauduin mukaan toiseenkin kuvauspäivään, joka oli eilen, vaikka meillä Erran kanssa oli takit aika tyhjinä Riistakoirakisan jälkeen. Monta päivää kotona odotelleella Piitulla oli puolestaan intoa enemmän kuin tarpeeksi. Toinen kuvauspäivä onnistui hyvin, sää suosi ja lintuja löytyi.

Kuvauksiin osallistui useampia koria Piitun ja Erran lisäksi. Nyt saamme jännätä mitä Korpi Makasiinin kanava lähiaikoina esittää: http://www.korpimakasiini.fi/ 

Ainakin minä saan jännätä! Korpi Makasiinin kotisivuilla lukee: ”Koska kyseessä ei ole opetusvideo, näytämme tilanteet varsin realistisesti, myös ne arkipäivän hetket, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.”

Hieman juttua ja kuvia voi löytää myös Korpi Makasiinin Facebook-sivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Erra

Riistakoira 2. pv

Lauantai 3.10.2015 - Risto

Suomenmestaruuden voitti Martti Rissasen lkssn Miska. En yllättynyt Miskan suorituksesta, koska näin sen taidot ja varmuuden muutama viikko sitten Vieremän kokeessa. Onnittelut ylivoimaiselle voittajalle!

Miska.JPG

Uudenjoen kennel yritti laittaa kampoihin parhaansa mukaan. Kasvateista äiti ja tytär sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi. Eri-Erra oli toinen 78 pisteen VOI2-tuloksella ja Sänki-Sisna kolmas VOI3-tuloksella. Onnittelut Kaisulle!

Mitalistit.JPG

Hämärä kuva tuomareista ja mitalikolmikosta.

Erra on vielä kovin nuori, joten sijoitukseen täytyy olla tyytyväinen. Eilen myrskytuulessa monella koiralla oli vaikeuksia, eikä Errakaan onnistunut kahdessa riistatyössään paikallistamaan lintuja parhaalla mahdollisella tavalla. Tänään olisi sääolosuhteiden puolesta ollut hyvät mahdollisuudet parantaa eilisiä suorituksia, jos olisi löytynyt lintuja. Tämän päivän ainoa riistatyö oli hyvä mutta yhdellä riistatyöllä ei pidemmälle pötkitä, vaikka omasta mielestä rahkeissa olisi ollut varaa parempaankin :-)

Hienostihan kisa meni kaiken kaikkiaan. Kiitos järjestäjille.

2 kommenttia . Avainsanat: Onnittelut, Erra, Sänki-pentue

Riistakoira 1. pv

Perjantai 2.10.2015 klo 20:41

Suomenmestaruuskilpailu Riistakoiran ensimmäinen kisapäivä on takana. Myrskyinen ja sateinen sää näkyi koirien suorituksissa tänään. Aamulla maastoon lähti 18 koiraa, joista jatkoon huomiselle päivälle selvisi ainoastaan 5 koiraa. Rankasta karsiutumisesta johtuen normaalisti kolmipäiväinen kisa ratkaistaankin jo huomenna.

Loppukilpailuun selvisi kaksi Uudenjoen Kennelin koiraa, Sänki-Sisna ja Eri-Erra. Kolmas kisaan osallistunut Uudenjoen koira Sänki-Avatar (Tara) oli yksi huono-onnisista. Ryhmätuomari kehui Taran työskentelyä päivällä ja jatkopaikka olisi ollut selviö, jos jälkieläin olisi löytynyt mutta kun ei niin ei. Simo saa jännätä Taran sijasta oman kasvattinsa Hietasiinan Jytkyn suorituksia huomenna.

Riistakoira_2015.jpg

Simo jaksaa olla positiivinen, vaikka paremminkin olisi voinut mennä.

Starttaamme Kaisun kanssa aamulla vesitöihin klo 8.00. Saapa nähdä miten käy. Riistakoirassa jatkoon selvinneet: http://riistakoira2015.com/?page_id=81

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erra, Sänki-pentue

Hirvenpyyntiä ja tiedotuksia

Sunnuntai 27.9.2015 klo 22:48 - Risto

Hirvenmetsästys alkoi ja vei voiton koirakokeilta tänä viikonloppuna. Eskon Puumerkki oli pitkään harkinnassa mutta jätin sen kuitenkin väliin. Hieman tuo harmittaakin, koska Puumerkissä erityisarvossa oleva hyvä riistatyö olisi sujunut näyttävästi meiltäkin. Täytyy keskittyä viikon kuluttua pidettävään Riistakoira-kisaan.

Kiertopalkinto1.JPG

Junkkarin kiertopalkinnon kaiverrus jäi viime tinkaan mutta palkinto ehti Simon mukana tapahtumapaikalle ja luovutettavaksi huomenna valittavalle uudelle Junkkarille.

Hirvi1.JPG

Saimme saaliiksi naarashirven eilen ja tänään. Huolestuttavasti kummallakaan ei ollut vasoja! Kertookohan tuo puheena olleesta hirvikannan vääristymisestä ja urosten vähyydestä. Hirvikanta ei vaikuta kovin runsaalta.

Kurpat1.JPG

Hirvenpyynnin jälkeen ehtii vielä juoksuttamaan omia koiria, jos unohtaa kaikki muut hommat, kuten liian usein käykin. Olen viimeaikoina irrottanut Erran ja Piitun tiedottamaan aina kun se on ollut mahdollista. Tiedotuksen jälkeisessä riistatyössä koira kannattaa palkita saaliilla. Piitu tiedotti eilen mm. kuvan kurpat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erra, Piitu, Tiedotus

Vesipuron Fasaani Vieremä

Perjantai 11.9.2015 klo 21:09 - Risto

Viime syksynä Junkkarin jälkeen erityisesti Erra oli kovassa tikissä. Yritin ilmoittautua kokeisiin mutta koepaikat olivat kiven alla. Pääsimme näyttämään taitojamme vasta vuodenvaihteen jälkeen lumikelillä. Tänä vuonna ajattelin, että nyt en tee samaa virhettä. Poimin jo kesällä koekalenterista muutamia lähiseudun kokeita, joista tiedustelin mahtuuko mukaan. Vieremälle mahtui, joten ilmoittauduin sinne, vaikka koirien toimintakuntoisuus oli täysi arvuutus ilmoittautumishetkellä. Viime viikonlopun koe tuntui tulevan aivan liian aikaisin vähäisen harjoittelun ja myöhäisen syksyn takia.

Vieremällä viljat olivat vielä puimatta mutta koetoimitsija osasi asiansa ja maastosta löytyi lintuja sopivasti sateisista säistä huolimatta. Koemaasto vaikutti kumpareineen ja metsäsaarekkeineen juuri sellaiselta, jossa fasaanit viihtyvät. Koetoimitsija Esa Marinilla on hyvät puitteet järjestää koirankoulutusta Vesipuron Fasaanin nimissä: http://www.vesipuronfasaani.fi/ Maasto vaikutti niin hienolta, että pitää varata Esalta aika uutta vierailua varten viljanpuintien jälkeen.

Kokeet sujuivat molemmilla koirilla onnellisten tähtien alla, kuten tuloksista voi päätellä. Piitun ensimmäisessä riistatyössä sattui hassu episodi. Olin ilmoittanut seisonnan ja antanut koiralle avancen. Linnun siivittäessä nostin aseen poskelle mutta ennen laukausta hoksasin, että en kysynyt saanko pudottaa. Epäröintini johtui muutaman vuoden takaisesta tapauksesta, jossa lensin itse kokeesta ulos, kun pudotin linnun ilman lupaa. Vanhakin voi oppia! Käännyin linnun jo lentäessä ylituomari Jukka Hannuksen puoleen ja kysyin pudotuslupaa. Lupa tuli liukkaasti ja Piitu pääsi noutohommiin. Jälkijoukot olivat ihmetelleet mitä hidastelen. Sain pudotuksen myös Erran riistatyössä ja luvan kanssa.

Olin salaa haaveillut Erran VOI1 tuloksesta ja sen myötä osallistumismahdollisuudesta Nivalan Riistakoirakisaan. Tunnen koirieni taidot mutta ykkösiä ei noin vain oteta, ne pitää ansaita ja tuuria pitää olla. Mieluummin hyvää tuuria.

Nyt pääsemme laittamaan kampoihin varttuneemmille kisakumppaneille Nivalassa. Omille kasvateille ja muille. Molempien koirien koulutus jatkuu tästä eteenpäinkin metsästyksen merkeissä, pääasiallinen teema on tiedotus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Erra

Koemenestystä

Sunnuntai 6.9.2015 klo 22:52 - Risto

Osallistuimme Piitun ja Erran kanssa KAER-kokeisiin Vieremällä. Sää olisi voinut olla parempikin mutta tulosta tuli hurjasti.

Lauantaina 5.9 Piitu oli kokeen paras koira. Se nousi voittajaluokkaan AVO1-tuloksella, joka oikeuttaa hakemaan muotovalion arvon.

Sunnuntaina 6.9 Erra oli kokeen paras koira VOI1-tuloksella, joka oikeuttaa osallistumaan Riistakoirakisaan.

Kirjoitan koereissusta paremmin kun ehdin ja jaksan. Kokeet olivat hyvähenkiset ja hyvin järjestetyt. Kiitos toimihenkilöille ja kanssakilpailijoille!

3 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Erra, Onnittelut

Sorsastusta

Sunnuntai 23.8.2015 klo 19:05 - Risto

Sorsanpyynti on jatkunut aktiivisena. Erra ja Piitu ovat saaneet noutokokemuksia aivan mukavasti. Olen pitänyt molempia pääsääntöisesti kiinni hihnassa, ettei kuumimmastakaan tilanteesta voi kehittyä paukkunoutoa, eikä minun tarvitse koko ajan tarkkailla koirien tekemisiä. Jonkin verran olen ottanut koiria vuorotellen vierelleni ilman hihnaa ja opettanut, ettei saa rynnätä, vaikka lintuja tippuisi. Paukkunoutomaisia tilanteita tulee silti väistämättä, jos noutosuorituksen aikana tulee uusia pudotuksia.

Annoin Piitun emälle Erä-Vimmalle jo nuorena vapauden olla irrallaan sorsametsällä. Armoitettuna sorsakoirana se ajeli lymyävät vesilinnut lentoon ja sai niitä usein noutaakin ilman erillistä noutokomentoa. Tästä ei ollut varsinaisesti haittaa muussa metsästyksessä mutta koiran nuoruusvuosina piti kauden ensimmäisissä riistatöissä muistuttaa, ettei enää olla sorsametsällä. Toivottavasti saan vielä samanlaisen sorsakoiran.

Kokenut koirakaverini mainitsee usein miten ennen vanhaan koirat tehtiin sorsametsällä. Sorsia oli paljon ja tilanteita tuli runsaasti, myös seisontoja. Raanakon etsintä vaatii sellaista sitkeyttä ja taitoa, ettei sitä saavuta kotioloissa tai tarhassa. Kävin tänään etsimässä haavoittuneita lintuja. Järvenrantakaislikkoa koirieni kanssa kahlatessani muistin kaverini sanat. Näissä hellelämpötiloissa pelkästään koiran peruskunnon tekeminen onnistuu parhaiten viileässä vedessä sorsan houkuttelevaa hajuvanaa seuraten.

Erra on hyvä näyttelijä. Oheisessa kuvassa se esittää olevansa pienempi kuin Piitu, vaikka oikeasti se on samankokoinen tai jopa hieman suurempi. Lisäksi Erra saa esitettyä oman saaliinsa suurempana kuin Piitulla, vaikka Erran sorsa on pienempi. Paten isäntä on tyytyväinen, kun koira kantaa komeasti itsensä kokoista saalista.

IMG_4584.JPG

Pate_ja_hanhi_2015.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erra, Piitu

Metsästyskausi alkoi

Tiistai 11.8.2015 - Risto

Metsästyskausi alkoi ja molemmat koirat pääsivät pitkästä aikaa noutohommiin. Vähäinen kokemus näkyy vielä työskentelyssä, mutta kaikki linnut löytyivät. Havaitsin taas käytännössä, kuinka kokemattomat koirat jäävät helposti etsimään pudonnutta riistaa liian lähietäisyydeltä. Suunnitelmissani oli opettaa käsimerkki, millä ohjata koira etsimään etäämmältä. Hyvä suunnitelma on aloittamista vaille valmis. No, kokemuskin opettaa. Yksi nouto pitkittyi sen verran, että tuin Erran työskentelyä näyttämällä suuntaa ja kävelemällä pudotuspaikalle päin, ennen kuin lintu löytyi vaikeasta maastosta. Sitkeästi Erra etsi ja olisi varmaan löytänyt ilman apuani, jos olisin malttanut odottaa. Sää oli lämmin ja tyyni, eikä tuulesta tullut hajuvinkkejä. Piitun noudoissa ei ollut isommasti huomautettavaa. Erran ote oli aluksi turhan kovasuinen mutta tilanne korjautui nopeasti koulutusnouto-opein.

Mukavia ja rauhallisia passikavereita olivat molemmat.

Piitu_ja_kyyhky_2015.jpg

Erra_ja_kyyhky_2015.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nouto, Piitu, Erra

Vesityökokeet

Sunnuntai 12.7.2015 klo 8:04 - Risto

Kasvattien vesityösuorituksista on hiljalleen tippunut viestejä. Täysiä pisteitäkin on saatu. Onneksi olkoon!

Olimme viime viikon Kainuun Rastiviikolla. Erra ja Piitu olivat mukana nauttimassa mökkielämästä. Kainuussa oli paljon myyriä, ainakin metsäisellä mökkitontilla niitä vilahteli vähän väliä. Reissuviikon aikana koirat kehittyivät kovasti myyrien pyynnissä, muun hyödyllisemmän opin jäädessä vähemmälle.

Reissulta palattuamme starttasimme vesityökokeisiin Oulaisiin. Ilmoittauduin aivan viime tingassa ja kiitos vielä järjestäjille, että pääsimme mukaan hieman myöhästyneinä lentävällä lähdöllä. Halusin vesikokeet pois alta tässä vaiheessa, koska Erralla oli juoksu äskettäin ja ounastelin Piitun olevan samassa tilanteessa piakkoin.

Molemmat koirat selvittivät tehtävänsä hienosti ilman virheitä täysillä pisteillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erra, Piitu, Vesityö, Onnittelut

Tikusta asiaa

Maanantai 29.6.2015 klo 21:38 - Risto

29.6.2015

Vesi- ja jälkityöharjoitukset ovat sujuneet aivan mukavasti tähän saakka. Koirat eivät ole vielä lähellekään valmiita, mutta koska mitään perusongelmaa ei ole ollut korjattavana, niin suoritusten vaikeusastetta on voinut lisätä pikkuhiljaa.

Metsässä ja hakkuuaukolla jäljen seuraaminen luonnistuu paremmin kuin pellolla, jossa homma karkaa liian vauhdin myötä turhan yläpäiseksi hauksi, vaikka lintu toki löytyy silläkin tyylillä. Olen tehostanut laahausjäljen hajuvanaa laittamalla narunnokkaan jälkieläimen lisäksi viimesyksyisten saalislintujen nahkoja, joista irtoaa lisähajusteeksi mm. verta. Tällaista konstia en aikaisemmin ole käyttänyt mutta nyt kokeilin, kun huomasin pakastimessa pussin perkuujätteitä, jotka olin varannut supiloukun syöteiksi. Aluksi lisätehoste voi olla tarpeen, jotta koira sisäistää nenän käytön ja jäljen seuraamisen kunnolla. Jälkityön opettaminen ensimmäiselle seisojalleni Almalle tuntui aluksi työläältä. Aina kun löysäsin koiran jäljelle, se nosti nokkansa ja säännöllisellä hakukuviolla etsi saaliin, jonka toi minulle iloisena kehumista ja palkintoa odottaen. Minulla loppuivat konstit väärän tekniikan kitkemiseen mutta tuuri tuli avuksi. Kyyhkysen metsästys oli jo alkanut ja päätin uhrata yhden saaliiksi saamani linnun jälkieläimeksi. Lintu ehti riippua arveluttavan kauan lämpimässä säässä ja kun vedin sillä jäljen, niin huomasin selkeän höyhenvanan myös irronneen linnusta. Tästä jäljestä tuli ensimmäinen, jonka Alma suoritti jälkivainuisesti. Jatkossa suoritukset paranivat, kun idea oli oivallettu.

Jotkut treenaavat jälkeä jo pentukoirille ja tämä on käsittääkseni aivan hyvä ajatus. En usko siitä ainakaan mitään haittaa olevan, vaikka sellaistakin joskus kuulee sanottavan, koska pelätään koiran oppivan liiaksi nuohoamaan maajälkiä. Itselläni ei ole kokemusperäistä tietoa asiasta. Olen opettanut jäljen vasta kun se on tullut ajankohtaiseksi koiran noustessa VOI- luokkaan. Aika on rajallista, joten yleensä joudun keskittymään vain oleellisina pitämieni asioiden opettamiseen tai ongelmien korjaamiseen. Koiran metsästyskelpoiseksi saaminen on minulla aina tavoite numero 1. Todellisen jälkityön eli haavakkoeläimen jäljityksen koirat oppivat käytännön kautta.

Vesitöistä ei ole sen kummempaa kerrottava tässä vaiheessa. Koirieni hienoisesta tyylierosta veteenmenossa voi saada osviittaa oheisista kuvista :)

Erran_veteenmeno.JPGPiitun_veteenmeno.JPG

Ihmettelin tänään Piitun pahanhajuista hengitystä. Suuta tarkastellessani huomasin kitalaessa tikun, joka oli juuttunut poikittain ylähampaiden väliin. Jäljistä päätellen tikku oli ollut suussa jo jonkin aikaa, enkä olisi huomannut sitä vieläkään ilman outoa hajua.

Tikku_piilossa2.jpg

 

Tällaisesta voi kehittyä paha tulehdus ajan kanssa.

Kaikkea voi sattua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulutus, Jälki, Piitu, Erra

Piitulle kolmas Serti

Lauantai 16.5.2015 klo 21:46 - Risto

Lupasin kirjoitaa kun on kirjoitusintoa ja sopiva aihe mielessä. Viime aikoina ei oikein ole ollut kumpaakaan. En työmatkojen ja muiden kiireiden takia ole ehtinyt puuhaamaan koirieni kanssa isommasti mutta nyt on pakko kirjoittaa Piitun ja Erran näyttelymenestyksestä, vaikka omakehuksihan tämä taas menee.

Näyttelypuoli ei oikein ole ollut minun juttuni. En vieläkään ole alan paras asiantuntija tai mukavuusalueellani näyttelyissä, mutta oikeansuuntaista kehitystä huomaan tapahtuneen. Kävin viime keväänä kaksi kertaa Nivalan Eränkävijöiden järjestämissä näyttelytreeneissä, joissa kokenut Arvo Kumpumäki opetti perusasioita ymmärrettävällä tavalla. Aivan sama kouluttaako koiraansa näyttelyitä vai kokeita (metsästystä) varten, pitää ymmärtää mihin pyritään ja mitä hyvä suoritus tarkoittaa, ennen kuin osaa ottaa askeleita oikeaan suuntaan.

Alla pitkästyneitä näyttelykävijöitä.

 lesti_16.5.2015.jpg

 

Olemme Piitun ja Erran kanssa osallistuneet näyttelyihin neljä kertaa vajaan vuoden aikana. Tuloksena Piitulle 3x Sert ja 3 x Rop eli muotovalion arvon näyttelyvaatimukset ovat kasassa! Tänään Lestijärvellä Piitu sai kolmannen Sertin ja sijoittui 7/8-ryhmien ryhmäkehässä kolmanneksi.

Tuomari Raimo Louhio arvioi Piitun tänään seuraavasti:  ”Runsaat 2v. narttu, joka on erinomaista tyyppiä. Virheetön hyvä nartun pää. Erinom. kaula, selkä & häntä, samoin runko. Mainiot raajat ja liikkeet. Erinom. karva.”

Erra täydensi hienoa näyttelymenestystä saavuttaen laatuarvostelussa erittäin hyvän ja SA:n. (Korjaus: Erra sai erinomaisen ja varasertin. Hyvä Erppa!)

Louhio arvioi Erran seuraavasti: ”Runsaat 2v narttu, joka on erinomaista tyyppiä. Oikealinjainen hyvä nartun pää. Hyvä kaula, selkä & häntä. Kevyehkö rintakehä. Olkavarsi voisi olla voimakkaammin kulmautunut, muuten mainiot raajat. Liikkuu hyvin. Peitinkarva saisi olla kovempaa ja karkeampaa.”

Kuvassa palkitut ja palkinnot.

lestijarvi_16.5.2015.jpg

Jatkossa keskitymme Piitun ja Erran kanssa näyttelyiden sijasta vesi- ja jälkitreeneihin. Palataan tähän tai muihin koulutusasioihin lähiaikoina.

Huomasin ”Etsi”-blogikirjoituksen korvautuneen toisella tarinalla. Pitääpä mainita asiasta kotisivukoneelle, jolla epäilen olevan osuutta asiassa.

2 kommenttia . Avainsanat: Näyttelyt, Piitu, Erra, Onnittelut

Vanhemmat kirjoitukset »