Riston koirablogi

Aika-pentueen treeniaika

Sunnuntai 3.2.2019 - Risto

Kylmä sää ei pelottanut viittä Uudenjoen SF Aika-pentueen koiraa ja ohjaajaa, jotka osallistuivat tänään pentueen ensimmäisiin pihatreeneihin. Kuukauden kuluttua vuoden ikäisten koirien koulutustasoissa oli eroja mutta kaikkien kanssa oli tehty töitä ja kehitystä oli tapahtunut. Pidin näkemästäni, pennut olivat mukavan oloisia ja näköisiä.

Tarkoitus on jatkossa kokoontua kerran kuukaudessa harjoittelemaan perusasioita, kuten tottelevaisuutta häiriötekijöissä ja noutoa. Keväämmällä siirrymme pellolle ja vesityöpaikoille.

Alli vuorollaan tulossa luokse

Allin_vauhtia_p.jpg

Jarkon Aika-Sauhu

Sauhu_p.jpg

Sauhupaa_p.jpg

Eskon Aika-Jyry

Jyry_p.jpgJyrypaa_p.jpg

Juhan Aika-Repe

Repe_p.jpgRepepaa_p.jpg

Villen Aika-Iines

Iines_p.jpgIinespaa_p.jpg

Jounin Aika-Alli

Alli_p.jpgAllipaa_p.jpg

Avainsanat: Jessi, Koulutus, Jessy&Vico,

Riistarikasta uutta vuotta 2019

Tiistai 1.1.2019 - Risto

Hyvää ja riistarikasta uutta vuotta 2019

Vuodet vaihtuva nopeasti ja metsästyskaudet tuntuvat vuosi vuodelta lyhyemmiltä.  Aloitin viime syksyn lomani sorsanmetsästyksellä. Nautimme Piitun, Erran ja Jessin kanssa täysin siemauksin kuukauden pituisesta lomasta ja luonnosta. Lintukannat olivat parhaat mitä 5-vuotta täyttäneiden Piitun ja Erran elinaikana on tähän saakka ollut. Viime vuosina nuoren koiran kouluttaminen metsässä on ollut turhauttavaa, koska tilanteita on tullut harvakseen. Nyt metsässä oli mukava kulkea hirvikärpäsistä huolimatta.

Saksalaistaustainen Jessikin pääsi metsälinnun makuun.

Jessi_kanta_teerta_2.jpg

Seisojaa koulutettaessa lintutilanteissa yleensä ammutaan, vaikka tarkoitus ei aina ole saada saalista. Kunnialaukaus ilmaan totuttaa koiraa laukaukseen ja opettaa sitä pysymään paikallaan linnun siivittäessä, koska jokaista laukausta ei automaattisesti seuraa nouto. Sivustaseuraaja saattaa saada väärän käsityksen ja pahan mielen kovaa pauketta kuunnellessaan. Varsinkin rauhoitusaikana tapahtuvat koulutus saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä ja pahennusta.

Saksanseisojan koulutusopas opastaa ensimmäisen linnun ampumisesta seuraavasti: "Kun olet päässyt niin pitkälle, että koirasi seisoo rauhallisesti, etenee reippaasi ja on ehdottoman rauhallinen myöskin lentoonlähdön aikana, voit ampua siltä ensimmäisen lintunsa. On hyvä, jos Sinulla tässä vaiheessa on toveri mukanasi, sillä voi hyvinkin sattua, että kiihkeä nuori koirasi syöksyy oma-aloitteisesti noutamaan nähdessään linnun putoavan. Vielä suurempi on mahdollisuus, että se kerran noutamisen makuun päästyään syöksyy seuraavan laukauksen jälkeen, oli lintu pudonnut tai ei. Molemmissa tapauksissa on oltava varuillaan saattamaan se maahan tai tempaisemaan opetusköydestä. Jos koira tässä tilanteessa pääsee kaikista varotoimenpiteistäsi huolimatta syöksymään, syöksy itsekin taas sen perään ja tuo se (ilman lintua) lähtöpaikalleen makaamaan samalla tavoin kun sen seisontakoulutuksessa tehtiin."

Meillä useimmilla on perinteisesti ollut tapana ajatella ja sanoa harrastuksestamme, ettei saalis ole pääasia. Nykyaikana totuus on toinen, koska someen on saatava reilusti saaliskuvia..

Kaikki saliksi saatu on aseteltava näyttävästi ja kuvattava koiran kanssa useista kuvakulmista😊 Sivustaseuraaja saattaa paheksua.

Tässä alla muutama todiste, ettei me Piitun, Erran ja Jessin kanssa oltu viime syksynä muita huonompia.

Jessi_ja_sorsa_2.jpg

pyyt_ja_liivi_2.jpg

Piitu_ja_lakat_2.jpg

Piitu_ja_teeri_2.jpg

Piitu_ja_pyy_2.jpg

era_ja_metso_2.jpg

kolme_koiraa_ja_teerta_2.jpg

Avainsanat: Metsästys, Koulutus; Jessi, Erra, Piitu

Näyttelytulostakin tuloo

Sunnuntai 16.12.2018

Uudenjoen SF Aika-Lumi valittiin parhaaksi juniorinartuksi Helsinki Winner-koiranäyttelyssä eilen ja näin Lumi sai komean tittelin HeJW-18 nimensä yhteyteen. Anne Rumpunen-Virtanen esitti Lasse Huuskon omistaman koiran ansiokkaasti. Mahtava juttu!

Onnea ja paljon kiitoksia molemmille yhteistyökoiran eteenpäinviemisestä!

HeW2018_2.jpeg

En ole nähnyt Lumia luovutuksen jälkeen mutta olen huomioinut näkemieni Lumin sisarusten sopusuhtaiset ulkomuodot. Pennut täyttävät maaliskuussa vuoden ja ne ovat Jessi-emänsä tavoin vielä pienikokoisia. Lumin sisar Uudenjoen SF Aika-Kyllikki ei kokonsa takia menestynyt vielä Helsingin näyttelyissä. Toivotaan hidaskasvuisuuden heijastuvan lujana luustona aikuisiässä. Etsin pikaisesti alle muutamia kuvia pennuista. Pahoittelut jo etukäten, jos nimissä tuli sekaannusta. Kaikista ei löytynyt sopivia kuvia, joten muistakaapa lähettää niitä.

Kyllikki

Kyllli.jpeg

kyllisivu_2.jpeg

Kone

kone_2.jpeg

Jyry

Jyry_2.jpeg

Iines

Iines_2.jpeg

Repe

repeistuu_2.jpeg

Sauhu

sauhu_2.jpeg

Pommi

Pommi_2.jpeg

Alli

Alli_2.jpeg

Jessi-äippä

jessipaa_2.jpeg

Hyvät ulkomuodot ovat plussaa. Kiinnitin huomion myös muihin kuin ulkomuotoseikkoihin, etsiessäni pentua Saksasta. Olin erityisen kiinnostunut käyttöpuolen ominaisuuksista ja vahvasta narttulinjasta. Spanger-Forstilla on pitkä narttulinja ja kovista käyttöpuolen ominaisuuksista kertova maine. Kennel menestyi jälleen tänä syksynä Hegewaldissa erittäin hyvin. Onnittelut Hermannille! Voittaja Abbi on Jessin äidin siskon pentu. Ohessa Hegewald 2018 koirien kuvat tuloslistan järjestyksessä. Kahdenkymmenen ensimmäisen koiran joukosta neljäsosa on Spanger-Forstin kennelin koiria ja lisää löytyy, kun selaa listaa eteenpäin!

Kaikki Spanger-Forstin kennelin nykyiset koirat tulevat samasta narttulinjasta ja Jessi on ensimmäinen tähän linjaan kuuluva Suomeen tuotu narttu. Yessy II Vom Spanger- Forstin sukutaulussa kennelin oma narttulinja jatkuu kuuden sukupolven ajan.

Avainsanat: Onnittelut, Jessi, Aika-pentue, Yessy&Vico

Kirjoitus Hegewaldista Saksanseisojalehdessä 4/2018

Sunnuntai 19.8.2018 klo 15.58

Hegewald, nuorten karkeakarvaisten saksanseisojien kilpailu

Saksan Karkeakarvaisen saksanseisojan rotujärjestö VDD järjestää vuosittain pääjalostustapahtuman Hegewaldin, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1920.

Hegewald- tapahtumaan kuuluu oleellisena osana kilpailu, joka käydään Verbands-Herbstzucht-Prufing (HZP) - kokeen säännöillä. Kokeessa koirat arvioidaan perinnöllisten ominaisuuksien ja koulutuksellisten seikkojen osalta sekä peltotyöskentelyssä että vesityöskentelyssä. Koiran on suoritettava jokainen osa-alue hyväksytysti, muuten koko suoritus hylätään ja kisa päättyy. Koirien ulkomuoto arvioidaan ulkomuotokatselmuksessa. Rakenteesta ja karvoituksen saadut pisteet vaikuttavat koiran kokonaispistemäärään ja siten myös sijoittumiseen kisassa. Koirien luonnetta ja käyttäytymistä tarkkaillaan koko tapahtuman ajan.

Erona tavanomaisiin HZP-kokeisiin Hegewaldin vesikokeeseen kuuluu aina elävä sorsa- työskentely ja ulkomuotokatselmus. Koira voi osallistua Hegewaldiin vain kerran elämässään, vastaavasti kuin Junkkariin Suomessa.


Osallistumiskriteerit

Hegewaldiin voivat osallistua alle kaksivuotiaat koirat.

Ulkomaisilla koirilla on oltava kotimaansa rotujärjestön suositus eli suomalaisilla Saksanseisojakerhon suositus. 

Koiran lonkkien (HD) ja olkapäiden (OCD) on oltava terveet. Röntgenkuvat voi ottaa vähintään vuoden ikäiseltä koiralta, ja ne arvioidaan Saksassa.

Koiralla pitää olla VJP-koe suoritettuna ja kokeen yhteispistemärän tulee olla vähintään 65p. Elävän rusakon jälkityöstä, nenänkäytöstä ja hausta pitää olla vähintään 9 pistettä. Koiralla on oltava hyvä rakenne, karvoitus sekä selvä parta, eikä sillä saa olla hylkääviä virheitä.

Koiran on läpäistävä vesikoe- ja petokovuustestit. Saksan vesikokeeseen kuuluu elävän sorsan jäljestäminen vedessä ja kuolleen sorsan nouto vedestä. Lisäksi vesinoudon yhteydessä todetaan, ettei koira ole paukkuarka. Petokovuudesta on oltava luotettavan henkilön allekirjoittama todistus.

Ilmoituslomakkeen liitteinä lähetetään todenteet edellä mainittujen vaatimusten täyttymisestä, kopio koiran VDD:n rekisteritodistuksesta ja kuitti 150 euron osallistumismaksun maksamisesta.

Kokemuksia Hegewaldista ja siihen valmistautumisesta

Osallistuin koirani Yessy II vom Spanger-Forstin kanssa 84. Hegewaldiin 27-30.9.2017 Saksan Straubingissä, Etelä Baijerissa. Kilpailuun oli hyväksytty 199 koiraa 14 eri maasta. Suomesta osallistui myös toinen koira, Anu Sirviön ja Mikko Rytingin Uri vom Bründlfeld.

Valmistautuessani Hegewaldiin suomensin koesääntöjä ja arvostelukriteereitä, jotta osaisin treenata oikeita asioita. Kyselin vinkkejä Saksan kokeisiin osallistuneilta ja kokeita katsomassa käyneiltä konkareilta. Lisäksi netistä löytyi jonkin verran videoita harjoituksista ja kokeista.

Sain muutamana päivänä harjoitella kokeenomaisissa olosuhteissa Saksassa Yessyn kasvattajan Hermann Hellwinkelin luona ennen VJP-koetta keväällä 2016 ja toisen kerran ennen Hegewaldia.

Ensimmäinen päivä

Hegewald alkoi ilmoittautumisella ja korien valokuvauksella Straubingin messukeskuksessa ja piha-alueella. Väki liikkui tapahtumapaikalla koiriensa kanssa rennosti talutushihnat löysällä, ilman mitään rähinöintiä koirien kesken.

Juhlavissa avajaisissa oli mukana arvovaltaista joukkoa, muun muassa kaksi Baijerin osavaltion ministeriä ja Straubingin ylipormestari sekä metsästys- ja kenneljärjestöjen edustajia. Saksalaiseen tapaan puhujien välissä esiintyivät kansallispukuiset torvisoittajat erilaisissa kokoonpanoissa. Avajaisten lopuksi saimme seuraavan päivän ohjelman eli starttilistat varsinaiseen kilpailuun.

Kilpailijat oli jaettu kahteen osaan, kilpailunumerot 1-100 aloittavat peltotyöskentelyllä ja 101-199 ulkomuotokatselmuksella ja vesityöllä. Starttiluettelossa oli kokoontumispaikan osoite ja kellonaika sekä yhteyshenkilön eli maasto-oppaan puhelinnumero mutta suorituspaikoille siirtyminen oli kilpailijoiden vastuulla.

Toinen päivä

Yessyn kilpailunumero oli 161, joten aloitimme ulkomuotokatselmuksella. Kolmen tuomarin ryhmä tutki jokaista koiraa noin 25 minuuttia. Koirat esiintyivät liikkeessä ja paikallaan mutta niitä ei aseteltu, kuten koiranäyttelyissä on totuttu näkemään.

Vesityöpaikkoja oli kuusi ja jokaisessa oli ryhmätuomari ja neljä avustavaa tuomaria. Meille arvottu vesityöpaikka oli ison joen sivuhaara, jossa vesi oli niin syvää, että koira joutui uimaan heti veteen mentyään. Vesityössä ei saanut käyttää kaulapantaa.

Ensimmäisenä osiona ollut kuolleen sorsan nouto vedestä muistutti kotoista nuoren luokan vesityötä. Koiran lähdettyä uimaan todettiin paukkuarkuus ampumalla kuolleen sorsan viereen haulikolla. Tavoitteena on reipas suoritus ja veteen meno, hyvä ote linnusta, luovutus istualtaan ravistelematta ilman ohjaus- tai kannustustarvetta.

Saksassa vesityö on yksi tärkeimmistä Hegewaldiin treenattavista osioista. Vesityössä vaatimuksena on uimalla tapahtuva pitkäkestoinen etsintä tiheässä kasvustossa, riistan löytäminen ja noutaminen. Tavoitteeni harjoittelussa oli päästä mahdollisimman äänettömään suoritukseen, jossa parhaassa tapauksessa annetaan suullisesti vain kaksi käskyä, alussa noutokäsky ja lopussa luovutuskäsky. Tarvittaessa koiraa ohjataan äänettömästi käsimerkeillä.

Piilotetun linnun etsintä vastaa lähinnä Suomen voittajaluokan vesityötä. Saksalaisilla koepaikoilla on rehevä ranta- ja vesikasvillisuus, jollaista on vaikea löytää kotipuolesta. Sorsa kätketään Saksassa aina rantaveteen kasvillisuuden sekaan, eikä maalle kuten yleensä Suomessa. Löysin harjoittelua varten muutaman sopivan paikan, jotka saivat paremman puutteessa vastata Saksan olosuhteita. Parhaana pidin järveä, jossa oli osittain veden peittämiä monimuotoisia hyllyviä saarekkeita. Mielikuvitusta ja venettä käyttäen sai vaihtelua treeneihin lähestymällä saarekkeita eri puolilta, jolloin koiralle ei muodostunut käsitystä aina samassa paikassa harjoittelusta. Veneen käyttö poikkesi koesuorituksesta, joten lähetystä ja noudon vastaanottoa piti harjoitella myös maalta. 

Koira pitää opettaa työskentelemään uimalla, ilman että se nousee etsimään rannalta. En onnistunut tässä kovin hyvin. Riittävä määrä toistoja hyvässä treenipaikassa auttaa, jos sorsa löytyy aina rantakasvillisuuden seasta ja erityisesti, jos löytöpalkkiona on elävä sorsa.

Hegewaldissa sorsa oli piilotettu tuulen alapuolelle. Yksi tuomareista osoitti suorituksen aluksi suunnan, missä sorsa oli. Yessy lähti tottuneesti uimaan vastarannan suuntaan, kuten olin sen opettanut. Annoin sen mennä, koska poispäin uivan koiran huomion saanti ja suunnanohjaus olisivat edellyttäneet uusia komentoja. Jouduin kuitenkin myöhemmin ohjaamaan koiran haluttuun suuntaan. Parhaana suorituksena pidettiin sellaista, jossa koira lähetettiin suoraan tuomarin osoittamaan suuntaan.

Elävä sorsa

Elävän sorsan etsintää varten linnulta sidottiin toisesta siivestä muutamia siipisulkia veteen liukenevalla paperinauhalla. Lentokyvytön lintu heitettiin veteen ja hätistettiin kasvillisuuden sekaan. Ohjaaja kutsuttiin koiran kanssa paikalle ja näytettiin suunta, jossa sorsa oli ja annettiin lupa laittaa koira etsimään lintua.

Suoritus päättyi, jos lintu ammuttiin tai koira sai sen kiinni ja toi ohjaajalle. Mikäli koira ei löytänyt elävää lintua tai kadotti sen niin noin 20 minuutin haun jälkeen koiralle heitettiin kuollut sorsa ja suoritus päättyi noutoon.

Harjoittelimme pääasiassa sorsametsällä ja etsimällä haavakoita koepaikkojen kaltaisissa olosuhteissa. Kokeessa elävän sorsan käyttäytymisellä on oma merkityksensä lopputulokseen. Esimerkiksi herkästi sukelteleva sorsa on hankala seurattava kokeessa.

Kolmas päivä

Peltotyöskentelyryhmässä oli kolme koiraa ja kolme tuomaria. Koirat laitettiin hakuun vuorotellen lähes tyynessä säässä. Aamukasteinen kaalipelto vaihtui pian apilapelloksi ja rusakoita saatiin liikkeelle. Jos jänis karkkosi pellolla kahlaavaa ryhmää, niin koirat komennettiin maahan ja peitettiin niiden silmät. Jäniksen kadottua näkyviltä, laskettiin vuorossa ollut koira jäljelle. Koiran äänenantotapa arvioidaan rusakon jäljen yhteydessä. Mikäli kokeessa todetaan, ettei koira anna ääntä näkökontaktilla ajaessaan niin suoritus hylätään. Saksan koemaastoissa on runsaasti myös kauriita, vaikka ryhmämme ei niitä tavannut. Kaurisajo ei vaikuta koiran suorituspisteisiin.

Seuraavassa vaiheessa jokaiselle koiralle tehtiin vuorollaan laahausjälki sorsalla. Kilpailijoiden piti itse tuoda jälkieläimet, joita oli myytävänä kisakeskuksessa. Jälkityössä voidaan käyttää joko yhtä tai kahta lintua. Jälkeä vedetään noin 150 metriä yhdellä linnulla, joka jätetään jäljen loppupisteeseen. Toinen lintu viedään maahan koskettamatta noin 30 metrin päähän jäljen jatkeelle. Jäljen tekijä piiloutuu jälkimmäisen linnun taakse ojaan tai jääden maahan makaamaan. Koiran tulee seurata jälkeä ja tuoda toinen lintu ohjaajalle. Toinen jälkityö tehtiin kaniinilla vastaavasti kuin sorsalla mutta jäljen pituus oli noin 300 metriä. Meillä kisa päättyi epäonnistumiseen kaniinin noudossa, eikä kisa muutoinkaan sujunut niin hyvin mitä harjoitukset antoivat odottaa.

Yessyä kouluttaessani en kieltänyt jänisajosta, kuten yleensä olen tehnyt. En tiennyt, mikä on parasta Saksan koevaatimusten kannalta. Ennen VJP- koetta kokenut saksalainen koiranohjaaja sanoi, että hän lähettää koiran jäljelle vain pari kertaa ennen koetta tarkoituksenaan ainoastaan näyttää, mistä on kysymys. Koira innostuu ja kiihottuu helposti liikaa jäniksen hajusta.

Jäljelle lähettäminen on tärkeä vaihe ja sitä kannattaa harjoitella. Kokeissa on oleellista saada koira lähetettyä juuri sille jäljelle, mitä tuomari osoittaa. Koiran saa lähetettyä keskittyneemmin jäljelle, jos se ei havaitse jälkieläintä tai muita näköpiirissä olevia eläimiä. Jäljelle lähettämisessä ei kannata vitkastella, koska hajujälki haihtuu nopeasti varsinkin heteellä.

Koko päivän ajan arvioitiin koiran nenän käyttöä ja hajuaistin terävyyttä, hakua, seisontaa, yhteistyökykyä sekä työskentelyintoa. Lämpötila oli enimmillään 23 astetta varjossa, mikä vaikutti koirien työskentelyhalukkuuteen päivän mittaan. Saksassa riistatiheys on suurempi kuin meillä, ja siksi sinne sopii suppea ja tiheäkampainen haku. Suomessa koiran joutuu opettamaan laajahakuiseksi, jotta riistaa löytyisi. Saksan kokeisiin harjoitellessa kannattaa vaatia tiheä haku ja varmistaa tietolintujen avulla, että riistaa löytyy. Hegewaldissa koiran pitää seistä mutta avanssia ei vaadita.

Jälkitöiden osuus korostuu Saksan kokeissa, joten siihen piti paneutua myös treenatessa. Kokeilin aluksi jäljen vetoa makkaralla ja se toimi hyvin. Nenä pysyi maassa ja jäljen päästä löytyvä makkara maistui. Noudon kouluttaminen ei poikkea kotimaisesta tosin Saksassa noutomatkat ovat pitkiä maalla ja vedessä. Riistaa rikkomaton kanto-ote ja mahdollisimman vähäeleinen ohjaus ovat hyviä tavoitteita molemmissa maissa.

Neljäs päivä

Viimeiseen päivään kuului koirien esittelyä näyttelykehässä, johon koirat kutsuttiin ulkomuotoarvostelupisteiden mukaisessa järjestyksessä. Kisassa parhaiten menestyneet koirat esiteltiin erikseen, kuten myös kasvattajaryhmät.

Päättäjäisjuhlassa jokaisen koiran tulos luettiin yksitellen ja ohjaaja sai noutaa palkintopöydältä valitsemansa palkinnon. Kilpailun kaksi ensimmäistä sijaa menivät italialaisen del Zeffiron kennelin koirille. Voittajan Quentar IV del Zeffiron pistemäärä oli 241,0.

Lopuksi

Hegewald oli ammattimaisesti järjestetty hieno tapahtuma. Tuomarit varmistivat, että kilpailijat tietävät suoritettavana olevan osion vaatimukset. Arviointi tapahtui tuomariryhmän yhteistyönä, yhden tuomareista toimiessa päätuomarina.

Meillä yleisesti lintukoirana käytetty karkeakarvainen saksanseisoja on kotikonnuillaan yleismetsästyskoira. Kokeissa mitataan koiran soveltuvuutta kaikenlaiseen metsästykseen ja eritoten laukauksen jälkeisissä tilanteissa. Riistarikkaissa maastoissa ennen laukausta tapahtuvalla haulla ei ole samaa merkitystä mitä täällä.

Valmistautumisesta voi todeta, että oleellista on tiedostaa, mitä vaaditaan, jotta osaa harjoitella oikeita asioita. Suomen pitkä talvi rajoittaa harjoitteluaikaa, joten vaativat vesi- ja jälkityöosiot on koulutettava nuorille koirille lyhyessä ajassa. Kannattaa treenata kokeenomaisesti, välillä myös porukalla ja kutsua paikalle katsojia, ettei mikään tilanne tulisi eteen ensimmäistä kertaa kokeessa.

Hegewald-tapahtuma ja vierailut Saksassa ovat olleet hyvin avartavia kokemuksia. Parhaat kiitokset opastuksesta ja avusta Hermann ja Britta Hellwinkelille sekä Maret ja Eckhard Brunkenille.

Teksti Risto Lassila ja Jukka Nikkari, mukana tulkkina

Kuvat Risto Lassila

Avainsanat: Koulutus, Jessi

Aika-Pentueen pentupäivä

Sunnuntai 19.8.2018 klo 14.31

Viisi tomeraa koiranalkua Uudenjoen SF Aika-pentueesta osallistuivat Timo Vakkerin vetämään pentupäivään Vehniällä. Kuvassa osallistujat vasemmalta oikealle: Aika- Alli, Aika-Repe, pentueen emä Yessy II vom Spanger-Forst, Aika-Iines, Aika-Pommi ja Aika-Rymy.

Osallistujat_p.jpg

Aika-Alli

Aika-Alli_p.jpg

Aika-Rymy

Aika-Repe_p.jpg

Aika-Iines

Aika-Iines_p.jpg

Aika-Repe

Repe_ja_pojat_p.jpg

Aika-Pommi

Aika-Pommi_p.jpg

Timo kertoi koulutuspäivän aluksi, että seisovalle koiralle tarvitsee opettaa vain kolme asiaa, joita olivat kontakti, nouto ja pysähtyminen.

kaikki_p.jpg

Aluksi koiranohjaajat ottivat kontaktin vapaaksi laskettuihin koiriinsa. Koiran huomion saavuttamiseen Timo opasti möreä-äänisimpiä ohjaajia ottamaan mallia kuoripoikien äänenkäytöstä. Koiran palkkaus nykytrendien mukaisesti on hidasta nautiskelua, jossa koira ehtii antaumuksella keskittymään houkuttimena olevaan makupalaan, yleensä makkaraan. Palkkaus ei ole pelkkää makupalojen syöttämistä.

palkka_p.jpg

Noutokoulutuksen ohjenuoraksi koiranohjaajat saivat tässä vaiheessa neuvon pyrkiä vaihtokauppaan, jossa noutoesine vaihdetaan palkkioon. Luovutusvaiheessa koira palkitaan talon parhaalla makkaralla, kuten edellä on kerrottu. Noutomatkaksi riittää vielä käsien ulottuvuus, ettei koira livahda omille teilleen noutoesineen kanssa. Edemmäksi ei kannata heitellä ennen kuin luovutus toimii kitkattomasti myös riistalla. Noutoharjoittelussa kannattaa huomioida hampaiden vaihtuminen.

Pommi_noutaa_p.jpg

Pysähtymiskoulutuksen tavoitteena on saada koiran liike loppumaan kaikissa tilanteissa, kuten esimerkiksi linnun siivittäessä. Olen opettanut pysähtymiseen paikalla- ja maahan- käskyt saksanseisojakerhon koulutusoppaan opeilla. Myös istu-käskyä voi käyttää pysäyttämiseen, kuten Timo opasti. Käskyyn voi halutessaan liittää pitkän vihellyksen ja käsimerkin, joita maahan- komennossa yleisesti käytetään. Mikäli haluaa lisäksi opettaa ehdottoman maahanmeno-käskyn, pitää tälle olla uusi vihellysmerkki pitkän vihellyksen sijasta. Käsimerkin voi ehdollistaa haluamaansa pysäytystapaan. Saksassa ohjaajat käyttivät kaksipäisiä pillejä, joiden toisessa päässä oli tavallinen pilli ja toisessa päässä hernepilli. Hernepillin pitkä vihellys oli pysähtymismerkki.

Lopuksi jokaiselle koiralle heitettiin muutamia kyyhkyjä. Tässä nähtiin havainnollisesti miten jokaisen pennun into mennä perään väheni kerta kerralta, vaikka niitä ei moitittu peräänmenosta. Koiran pysähtyessä ohjaajat houkuttelivat ne luokseen ja palkkasivat makupaloilla. Neljännen kyyhkyn siivittäessä kaikilla oli jo kova kiire isännän luokse makkaransyöntiin.

Kyyhky_ja_Repe_p.jpg

Timon oppien mukaisesti koirille tehtiin noudot heti kun niihin oli saatu kontakti kyyhkyjen siivittämisen jälkeen. Tämä vaikutti hyvältä konstilta, jota ei ole tullut kokeiltua. Nouto siirtää koiran huomion pois lentävästä linnusta ja toimii samalla eräänlaisena korvikepalkintona saaliin menetykselle. Tätä kannattaa käyttää myös riistatyön yhteydessä maastossa, jos ei voi tarjota pudotusta palkaksi. Itse olen yleensä kutsunut opetusikäisen koiran sivulle riistatyön jälkeen, riippumatta siitä tuliko saalista vai ei.

Kiitos Timolle hyödyllisistä neuvoista. Meillä oli mukava päivä, tästä on hyvä jatkaa.

Repe_vaanii_p.jpg

Avainsanat: Aika-pentue, Jessi, Koulutus

AIka-pentujen luovutus

Lauantai 5.5.2018 klo 16.50

Viimeiset Aika-pentueen pennut lähtivät eilen uusiin koteihinsa ja pentujen jatkuva huolenpito siirtyi samalla kasvattajalta uusille omistajille. Kasvattaja on kiinnostunut jatkossakin pennun elämästä ja edesottamuksista. Tätä varten perustettu WatssApp-ryhmä on toiminut alusta alkaen aktiivisesti ajatusten, valokuvien ja videoiden välittäjänä.  

Jokainen pennunottaja sai mukaansa perinteisen Uudenjoen Kennelin pentuohjepaketin, joka sisältää mm. kyseiselle rodulle laaditun käyttöohjekirjasen, Saksanseisojan koulutusoppaan. Kasvattajan omassa pentuohjeessa annetaan opaan lukemista varten mm. seuraava ohje: ”Yritä sisäistää oppaan hengen mukainen täsmällinen ja nopea reagointi koiran tekemisiin. Ohita oppaan hulluimmat rankaisutavat, niitä sinä et tarvitse.” Useimmalla pennunottajalla on ollut aikaisemminkin saksanseisojia, joten koulutus ja koiran rodunomainen käytös ovat entuudestaan tuttuja juttuja.

Toivotamme Jessin kanssa hurjasti onnea pennuille ja uusille omistajille!

kayttoohjekirjap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Pommi lähti Piiroisten perheeseen Pohjois-Karjalaan.

1Pommi_hakup.jpg1Pommi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Repe jäi Haapajärvelle Tossavaisen Juhan perheeseen Uudenjoen Parta-Paten kaveriksi.

2Repe_hakup.jpg2Repe_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-poika Jedi matkasi Etelä-Suomeen Torniaisten mukana.

3Jedi_hakup.jpg3Jedi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Iines lähti Kokkolaan Nurmen perheeseen.

4Iines_hakup.jpg4Iines_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Rymy lähti Eskon ja Kaijan kaveriksi Oulaisiin.

5Rymy_hakup.jpg5Rymy_paap.jpg

Jesse Santti otti Uudenjoen SF Aika-Koneen kaverikseen savonmaalle.

6Kone_hakup.jpg6Kone_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Astrithr (Alli) lähti Tiaisten miesten mukana vähentämään Toholammin riistakantaa ja parantamaan paikallista koirakantaa.

7Alli_hakup.jpg7Alli_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Jiro matkasi Hytösen Matin mukana Etelä-Suomeen.

8Jiro_hakup.jpg8Jiro_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Lumi lähti Lounais-Suomeen Lasse Huuskon huostaan.

9Lumi_hakup.jpg9Lumi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Kyllikki on Kauhavalla Timosen perheen ilona.

10Kyllikki_hakup.jpg10Kyllikki_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Sauhu suuntasi Tornioon Turusen Jarkon jahtikaveriksi.

11Sauhu_hakup.jpg11Sauhu_paap.jpg

Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus, Aika-pentue

Aika-Pennut 6 viikkoa

Lauantai 5.5.2018 klo 15.44

Pennut alla syntymäjärjestyksessä. 1u, 2u, 3u, 4n, 5u, 6n,7n, 8u, 9n, 10n ja 11u.

1u_sivup.jpg1u_etup.jpg

2u_sivup.jpg2u_etup.jpg

3usivup.jpg3uetup.jpg

4n_sivup.jpg4n_etup.jpg

5u_sivup.jpg5u_etup.jpg

6n_sivup.jpg6n_etup.jpg

7n_sivup.jpg7n_etup.jpg

8u_sivup.jpg8u_etup.jpg

9n_sivup.jpg9n_etup.jpg

10n_sivup.jpg10n_etup.jpg

11u_sivup.jpg11u_etup.jpg

Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus, Aika-pentue

Aika-pennut viikon ikäisiä

Sunnuntai 18.3.2018 klo 18.31 - Risto

Aika-pennut tulivat torstaina viikon ikäisiksi. Painot ovat nousseet ja pentuosastolla on kaikki hyvin. Pentulaatikosta kuuluu yleensä vaimeaa yninää mutta ääni lisääntyy, jos Jessi menee sekoittamaan pakkaa, kuten tällä videolla.

Jessikin on nyt Suomen rakkarissa. Terveystiedot puuttuvat vielä mutta varmaan nekin täydentyvät tulevalla viikolla. Tästä Yessy II vom Spanger-Forstin ja Vico v.d. Dachswiesen tietoihin.

Alla pentujen passikuvat satunnaisessa järjestyksessä. Nartut alussa ja urokset lopussa. Alimmaisena vertailun vuoksi pari kuvaa Parta-Piitun pennusta Tosi-Terristä, joka piipahti tänään kylässä.

Np1.jpgNp2.jpgNp3.jpgNp4.jpgNp5.jpg

J1.jpg

Up1.jpgUp2.jpgUp3.jpgUp4.jpgUp5.jpgUp6.jpg

Terrinaama_18.3.2018.jpgTerri_18.3.2018.jpg

Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Aika-pentue

Mahapäivitys2

Sunnuntai 4.3.2018 klo 21.35

Laskettu aika on ensi lauantaina. Jessin paino on noussut kuluneen viikona aikana noin kolme kiloa. Nyt vaan seurataan tilannetta ja odotetaan penikointia.

MahaIIbp.jpgMahaIIp.jpg

Avainsanat: Yessy&Vico, Jessi, Jalostus

Mahapäivitys

Maanantai 26.2.2018 klo 19.24 - Risto

Maha kasvaa vielä pari viikkoa. Kuvat viime lauantailta.

maha1_2p.jpgmaha2_2p.jpgmaha3_2p.jpgmaha4_2p.jpg

Avainsanat: Yessy&Vico, Jessi, Jalostus

Odotusta ja koulutusta

Lauantai 17.2.2018

Penikointiin on noin kolme viikkoa aikaa. Jessi vankistuu päivä päivältä mutta se ei näytä vielä itse huomanneen pyylevöitynyttä olemustaan. Se ei enää saa juosta vapaana muiden koirien kanssa, eikä hypätä maasturin korkean takalaudan päälle, vaikka menohaluja olisi. Mammakoira vaikutti suorastaan hölmistyneeltä nostaessani sitä ensimmäisiä kertoja autoon.

Pidimme tänään koulutustilaisuuden muutaman koirakaverin kanssa. Oli taas mukava huomata koirien kanssa tehdyn työn vaikutus koirien osaamistasoon. Tosi-pentujen koulutuksen tärkeimmät painopisteet liittyvät tottelevaisuuteen ja noutoon. Tottelevaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi sitä, että koiran pitää kuunnella isäntää ja malttaa olla nätisti, vaikka vieressä olisi yhtä hölmö velipoika. Tosi-pennut ovat 9 kuukauden ikäisiä. Tässä iässä noutotekniikka on hiottu kuntoon viimeistä piirua myöten ja hyvistä suorituksista on aina palkittu makupaloilla ja kovalla kehumisella. Nyt koira ei enää halua tehdä sitä minkä se hyvin osaa! Kesken noudon koira kiinnostuu jostakin muusta ja riistan kanssa nouto menee pelleilyksi. Mitäs nyt?

Edellä kuvattu tilanne on tuttu useimmille. Nyt on päästy siihen, jolloin koiralta pitää vaatia se minkä se hyvin osaa. Koiran pitää tehdä osaamansa asia silloin kun ohjaaja sitä haluaa, ei pelkästään silloin kun se itse haluaa. Yksinkertaista mutta valitettavan monimutkaista kirjoittaa neuvoja ymmärrettävästi. Tästä syystä näytän mallia omilla koirilla. Nouto on herkkä laji, jossa koiran ja ohjaajan yhteistyö punnitaan. Tavoitteena on intoa pursuva kurinalainen suoritus.

Jessikin pääsi tänään noutamaan. Kuvassa sillä on suussaan uusi tuttavuus näätä, johon se suhtautui hyvin myötämielisesti.

koulutus17.2.2018hp.jpg

Avainsanat: Yessy&Vico, Koulutus, Jalostus, Jessi, Tosi-pentue

Jalostusvaatimukset

Tiistai 6.2.2018 klo 19.15 - Risto

Jessin ja Vicon pennut rekisteröidään Suomen Kennelliittoon ja tätä varten Saksan rekisterissä olevat vanhemmat on ensin rekisteröitävä Suomeen. Koirien tietoja ei löydy vielä muualta kuin näiltä sivuilta. Tämänkaltaiselle ulkomaiselle yhdiselmälle ei myönnetä Saksanseisojakerhon kotimaista tietokantamerkintää rodun jalostusvaatimukset täyttävästä yhdistelmästä, jos joku on huomannut kiinnittää asiaan huomiota.

Molemmat koirat ovat osallistuneet kokeisiin Saksassa. Molemmilla on hyvät pisteen kevätkokeesta (VJP), joka on taipumuskoe, jossa mitataan nuorten koirien perinnöllisiä ominaisuuksia.

Jessi ja Vico ovat osallistuneet Saksassa myös rodun pääkilpailuun Hegewaldiin. Voin Suomen ja Saksan kokeisiin osallistuneena vakuuttaa, että kisavaatimuksiin treenattu, vasta n. 1,5 vuotias koira täyttää koulutettavuus- ja jalostusvaatimukset monessa mielessä, myös rodun kotimaassa Saksassa. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta. Jessillä yksi osasuoritus epäonnistui ja sitä myötä koko kisa. Kokemus oli mahtava mutta Suomen ja Saksan harjoitusten perusteella odotin parempaa.

Yessy II vom Spanger-Forst, syntynyt 3.6.2016

Kaikin puolin terve koria.

Lonkat kunnossa, HD frei, A/A

Olat ja kyynärät kunnossa, OCD ja ED frei.

Rakenne erittäin hyvä (sehr gut) 10 ja karva erittäin hyvä (sehr gut) 10. Hegewaldin ulkomuotoarvostelu.

VJP 71p, HZP – 

Vico v.d. Dachswiese, syntynyt 14.7.2008

Kaikin puolin terve ja ikäisekseen virkeä koira.

Lonkat kunnossa, HD frei.

Rakenne erittäin hyvä (sehr gut) 9 ja karva erittäin hyvä (sehr gut) 10. Hegewaldin ulkomuotoarvostelu.

VJP 72p, HZP 204 

Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus

Iso pentue tulossa

Maanantai 5.2.2018 klo 22.02

Jessille on tulossa iso pentue! Kirjoitin samoin Piitu ultran jälkeen ja silloin pentuja oli 10. Nyt ultrassa näytti samalta.

Tämänkertainen astutus oli omansalaisensa tapaus. Laskin Vicon aamuisin ja iltaisin samaan tarhaan Jessin kanssa. Ehdin viikon verran seurata, kuinka ne viihtyivät leppoisasti kahdestaan, kuten pitkään toisensa tuntenut pari konsanaan. Mitään muuta merkittävää ei toiveistani huolimatta tapahtunut.

sphva.jpg

Huomasin Jessin juoksujen alkamisen yllättäen 21.12. En osannut tuota vielä odottaa, koska vanhemmat koirat Piitu ja Erra eivät osoittaneet merkkejä kiiman alkamisesta ja yleensä nuorimmaisen juoksu alkaa myöhemmin. Tässä vaiheessa minulle tuli kova kiire sopia Vicon omistajan kanssa astutusjärjestelyistä. Sovimme joustavan suunnitelman, jonka mukaan hakisin Vicon 28.12 ja palauttaisin sen myöhemmin sovittavaan ajankohtaan.

Vicon tullessa meille oli 8. päivä juoksujen alkamisesta, tai siitä kun huomasin asian. Aluksi koirat vaikuttivat olevan kiinnostuneita toisistaan. Jonkinlaisia astutusyrityksiäkin oli mutta ne laantuivat loppuen kokonaan, kuten edellä kirjoitin. Tässä vaiheessa kasvattajan päässä liikkuu vaikka ja mitä, kuten moni samassa tilanteessa ollut tietää. Epäilin, että sopiva aika oli mennyt ohi, koska en mahdollisesti ollut huomannut juoksujen oikeaa alkamisajankohtaa. Tätä skenaariota tukivat alkuvaiheen yritykset, jotka laantuivat, eivätkä muuttuneetkaan toiveideni mukaisesti kiihkeämmiksi. Samoin Vicon kiinnostus tarhan vanhoista hajuista vahvisti pelkoani parhaiden päivien ohimenosta. Vico kaivoi ja nuuski lumen peittämiä vanhoja pissijälkiä nartun katsoessa vierestä. Soittelin kokeneemmille kasvattajakavereille ja ihmettelimme tilannetta. Selvittelin mahdollisuutta palauttaa Vico perjantaina 5.1 mutta onneksi se ei onnistunut.

Lauantaina 6.1 oli 18. kiimapäivä laskujeni mukaan ja silloin alkoi tapahtua. Muutamaa päivää myöhemmin koiratarhan kalteritkaan eivät tuntuneet pidättelevän kiihkeää parivaljakkoa.

tparha.jpg

Astutuksen uusinta onnistui vaivattomasti vielä tiistaiaamuna. Tässä tapauksessa saattoi olla vakuuttunut oikeasta astutusajankohdasta, jota iso pentumäärä osaltaan vahvistaa.

Toivotaan että kaikki menee hyvin jatkossakin.

Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus

Jänniys tiivistyy

Sunnuntai 4.2.2018 klo 12.55

Pakkasta on tänään turhan paljon muuhun kuin ulkoiluun pihapiirissä. Olen ajokoira-ajoista lähtien pitänyt noin -15 asteen rajaa päästäessäni koiria juoksemaan tosimielessä. Viime aikoina lenkit ovat suuntautuneet metsätielle, jossa lasken koirat juoksemaan auton edessä vapaina. Tällä tavalla oma kunto riittää mainiosti saamaan koirat väsyneiksi ja tyytyväisiksi. Auton ratissa saa olla tarkkana, koska juoksijat tekevät välillä yllättäviä pysähdyksiä metsästä tulevien houkuttelevien hajujen takia. Tottelevaisuus pitää olla kunnossa, että saa koirat kutsumalla luokse ja autoon. Kutsun koiria auton äänimerkillä samalla tavalla kuin pillillä, vaikka tämä ei loppuun asti ajatellen ole kovin järkevää. Luultavasti, jos joku yrittäisi liikenteessä varoittaa koriani auton äänimerkillä, ne kääntyisivät autoa kohti.

Jessin osalta jännitys tiivistyy, koska huomeniltana ultrassa varmistuu, onko se kantavana. Alla muutama kuva Jessistä tältä päivältä.

4.2_takaa.jpg

4.2vauhti.jpg4.2makaa.jpg4.2etu.jpg

Avainsanat: Jessi, Koulutus, Yessy&Vico

Uutta verta, Yessy&Vico

Perjantai 19.1.2018

Saksalaiset urokset ovat vahvistaneet kotimaisia saksanseisojalinjoja kautta aikojen. Monen menestyneen sakanseisojan takaa löytyy alkuperämaan sukujuuret, näin on myös Uudenjoen kennelissä. Esimerkiksi Uudenjoen Sänki-Avattaren (Riistakoira 2017) isä on Saksasta tuotu koira ja samoin Sänki-pentueen emän Uudenjoen Erä-Vimman isä oli saksantuonti.

Saksalaisesta koirasta haaveileva saattaa nähdä hännän typistyksen ongelmallisena, koska lyhythäntäisellä koiralla ei ole asiaa Suomen näyttelyihin tai kokeisiin. Nyt on varattavissa pitkähäntäisiä saksansukuisia pentuja mielenkiintoisella sukutaululla!

Yessy II vom Spanger-Forst ja Vico v.d. Dachswiese ovat kokeissa palkittuja hyväluonteisia koiria, joiden rakenteet ja karvoitukset on arvioitu erittäin hyviksi Saksassa rakennekatselmuksessa. Molemmilla on rungonmyötäinen ja peittävä karvoitus. Koirat tulevat erittäin menestyneistä kenneleistä, jotka tunnetaan kotimaassaan ja sen ulkopuolella. Vain kahden kennelin kasvatit ovat voittaneet arvostetun Hegewald-kisan kolme kertaa. Nämä kennelit ovat Spanger-Forst ja Dachswiese!! Lisätietoa tästä.

Molemmat koirat rekisteröidään Suomen Kennelliittoon, kuten myös pennut. Yessy ja Vico ovat Saksan rekisterissä, joten niiden tietoja ei löydy vielä Koiranetistä.

Pentueen onnistuminen on aina eräänlaista geenilottoa mutta taustojensa perusteella pentujen voi hyvällä syyllä olettaa soveltuvan metsästykseen, kokeisiin tai näyttelyihin.

Kuvissa Jessi ja Vico mutta kumpi on kumpi?

aakumpi_on_kumpi_p.jpg

aaEt_saa_tulla_rajan_taa_p.jpg

 

Yessy II vom Spanger-Forst

aaafasu_p.jpg

Mielestäni perimä vaikuttaa voimakkaasti siihen minkälaisen pennusta saa muokattua. Esimerkiksi riista- ja hakuintoa voi hillitä ja rajoittaa mutta keinot niiden lisäämiseksi ovat hyvin rajalliset. Pentua etsiessäni kiinnitin huomiota myös narttulinjaan ”mutter line”, jonka varaan osa perimästä rakentuu. Linja selviää koiran sukutaulusta tarkastelemalla emää, emänemää ja niin edelleen. Uudenjoen koirilla on pitkä suomalainen narttulinja, josta olen kirjoittanut useita blogikirjoituksia.

Jessin sukutaulussa on emän puolella pitkä rivi Spanger-Forstin narttuja ja vastaavasti isän puolella pitkä Böckenhagenin kennelin narttulinja. Perinteikkään Spanger- Forstin kennelin jalostusnarttuina ovat tällä hetkellä Jessin äiti Lava II, sen sisaret ja näiden äiti Grandel II.

jessi2_001.jpg

Kolmen tuomarin tarkka syyni Saksassa rakennekatselmuksessa

aaTarkka_syyni_p.jpg

Minun silmääni Jessi on nätti koira. Aluksi pelkäsin, ettei sen hakuinto ole sitä, mihin olin tottunut. Tämä harmitti ja tuntui yllättävältä, koska Jessin vanhemmat ovat huipputuloksin menestyneitä koiria ja yleinen käsitys Spanger- Forstin koirista antoi odottaa aivan muuta. Onneksi hakuun on tullut oikeanlaista ilmettä ja paloa riistakosketusten myötä. Jessin seisontataipumus on vahvistunut pentuajoista ja mielestäni se osaa paikantaa ja käsitellä linnut taitavasti. Jälkityö on sille mieluisaa ja jäljen seuraaminen onnistuu itsenäiseltä koiralta pidempiäkin matkoja.

Jessi oli helppo matkakaveri saksanmaalla matkustaessani, oltiinpa sitten autossa, laivassa, koiratapahtumissa tai ihmisvilinässä. Se tervehtii vieraat ihmiset ja koirat reippaasti hännäntöpö heiluen. Syksyn se kulki mukanani hirvimetsällä autossa odottaen, jos sattuisin sitä tarvitsemaan. Passissa ollessani ei tarvinnut pelätä hirvien kuulevan koiranulinaa autosta. Samoin passipyynnissä Jessi malttaa odottaa rauhassa ja hiljaisena. Pidän Jessiä hyväluonteisena, riistaintoisena ja itsenäisenä koirana.

Saksassa kaupunkikierroksella Jukka, Hermann, Yessy II ja Walli II vom Spanger-Forst

aakaljalla_p.jpg

Kuvan ulkopuolella tepastelevat pulut kiinnostivat koiria

 aaJukka_ja_Jessi_Hermann_ja_Walli_p.jpg

Vico v.d. Dachswiese

Vivopaa_p.jpg

Kaverillani Jarnolla on kaksi nuorta urosta Dachswiesen kennelistä. Juki (Bosco) ja Esko ovat aivan mainioita tyyppejä molemmat. Niiden innoittamana aloin etsimään saman kennelin urosta Jessin puolisoksi. Muistin Vicon muutaman vuoden takaa, jolloin se tuli Suomeen parin vuoden ikäisenä. Teerenpelin kennel käytti Vicoa tuolloin jalostukseen. Tuomolle oli jäänyt uroksesta hyvin myönteinen käsitys. Sain itse saman käsityksen tutustuttuani Vicoon, joka asui meillä yli kaksi viikkoa. Tuossa ajassa ehti touhuta ja tutustua koiraan paljon paremmin, kuin tavanomaisella astutusreissulla. Vicon sukutaulussa on linjausta Dachswiesen narttulinjan alkupään koiriin.

vicoo2_001.jpg

Ulkomuodoltaan Vico ja Jessi ovat hyvin samanoloista saksalaista koiratyyppiä. Vico on noin 64 cm korkea, eli ei liian suuri. Koiran luonteesta kertoo hyvin paljon omistajan suhtautuminen kysymykseen, voisinko ottaa koiran mukaani, jos astutus ei näyttäisi heti onnistuvan. Vastaus oli, että ilman muuta, Vico kyllä pärjää! Omistaja kertoi, että Vico on tottunut matkustamaan ja asumaan vieraissa paikoissa. Pärjäsimme Vicon kanssa erittäin hyvin. Se otti minut heti kaverikseen ja uskoi käskyjäni kohtuullisesti, vaikka olimme juuri tutustuneet. Se jäi annetulle paikalle tyytyväisenä ja odotti rauhassa ja hiljaa, milloin tulen sitä hakemaan. Tärppipäivien aikana pidin koiran varmuuden vuoksi mukanani autossa, ettei sen päähän pälkähtäisi mitään päätöntä. Metsästyskäytössä Vico on omistajansa mukaan ollut maalinnun pyynnissä metsämaastossa ja noutavana koirana sorsa- ja hanhimetsällä.

Lisätietoja uroksesta voi kysellä koiran omistajalta, Jyrki Mäki p.050 041 2036.

Kasvattajan tuki

Koulutusneuvoja ja maastokoulutusta uskallan luvata kysyntää vastaavasti. Pentupäiviä pidetään perinteistesti ja kertoilen mielelläni, miten olen toiminut koirieni kanssa aikaisemmin. Neuvoja tulee pyynnöstä ja ilman :-)

Pennunottajat

Uudenjoen Kennel kasvattaa koiria metsästyskäyttöön. Kotisivuilla mainitaan kennelin jalostustavoitteeksi rotumääritelmän mukainen riistaintoinen ja monipuolinen metsästyskoira, joka haluaa työskennellä ahkerasti koko reissun ajan ja joka viihtyy kotioloissa rauhallisesti.

Pennunottajan pitää olla sitoutunut koiransa kouluttamiseen. Kaikenlainen koiraharrastustoiminta on hyväksi ja näyttelyistä kiinnostuneille saattaa olla menestystä luvissa.

Uskon Jessin ja Vicon pennuissa riittävän kapasiteettia muuhunkin kuin maalinnun pyyntiin. Jessin saksalaisessa kotikennelissä koiria käytetään apuna mm. villisikojen metsästyksessä. Ihannekodissa koira pääseekin mukaan monenlaiseen metsästykseen.

Ota rohkeasti yhteyttä, jos yhdistelmä kiinnostaa!

Risto Lassila p. 0400300513

Avainsanat: Jessi, Jalostus, Yessy&Vico

Jessin sulhasen Vicon kuvia

Sunnuntai 7.1.2018 - Risto

Muutama kuva Vico V.D. Dachswiesestä tältä päivältä.

sivupaap.jpg

istuup.jpg

juoksuap.jpg

paap.jpg

seisoop.JPG

sivup.JPG

Avainsanat: Jessi, Jalostus, Yessy&Vico

Saksalaismallinen pentue, Yessy&Vico

Lauantai 6.1.2018 klo 21.03 - Risto

Laitoin äsken saksanseisojavälitys-palstalle ilmoituksen saksalaismallisten koiranpentujen tilauksesta, jota Uudenjoen kennelissä on salaa suunniteltu. Jessi eli Yessy II vom Spanger-Forst aloitti juoksut yllättäen ensimmäisenä meidän koiralaumasta. Tänään on 18. päivä siitä, kun havaitsin Jessin tiputtavan. Ehdin jo luovuttaa ja luulla astutusajan menneen ohitse, koska narttu ja urokseksi valittu Vico V.D. Daschwiese eivät kiinnostuneet seurustelusta riittävästi. Tänä päivänä tilanne muuttui ja nyt olen siis pahasti myöhässä kirjottaessani tapahtuneesta ja yhdistelmän koirista. Lisäilen tänne lähiaikoina uutta juttua ja kuvia.

Yessy ja Vico ovat hyväluonteisia, hiljaisia ja terveitä koiria. En ole havainnut Jessissä vihaisuutta ja pidin erittäin tärkeänä, ettei sitä ole uroksessakaan. Ulkomuodollisesti koirat ovat hyvin samanoloisia ja samaa rotutyyppiä, kuten tulossa olevista kuvista voi havaita. Etsin Jessille umpisaksalaista kumppania, sillä ajatuksella, että haluan pentujen soveltuvan linnunmetsästyksen ohella saksalaisen jalostustavoitteen mukaisesti monipuoliseen metsästykseen. Tämän vakuudeksi molemmat koirat ovat saaneet hyvät pisteet saksalaisesta VJP-kevätkokeesta.

Pennunottoa harkitsevien kannattaa ottaa yhteyttä pikaisesti. Yhdistelmä tulee yllätyksenä, joten nopeat syövät hitaat, ja varauslistalle voi vielä päästä hyvällä sijanumerolla😊

Avainsanat: Jessi, Jalostus, Yessy&Vico

Pentuja ultrassa ja VJP:ssä

Maanantai 3.4.2017 - Risto

Piitulle on tulossa iso pentue! Ultaus tehtiin tänään kun astutuksesta on kulunut 26 vuorokautta. Hieman jännitti eläinlääkärille ajellessa miltä tilanne näyttää ja olenko liian aikaisin asialla. Kotimatkalla osasi olla jo paljon rennonpana.

Pennunotosta kiinnostuneiden kannattaa nyt aktivoitua lähettää vaikka sähköpostia! Otan yhteyttä yhteystietonsa jättäneisiin mutta siihen saattaa mennä pari viikkoa Saksan matkan takia.

Jessi täyttää tänään 10 kuukautta. Olen muutaman viime viikon aikana juoksuttanut sitä maastossa aika tomerasti. Tottelevaisuutta on koeteltu, fasaaneita ja peltopyitä on seisty ja rusakoita on ajettu takaa. Edelliset ovat niitä taitoja, joita Saksassa nuorille korille tarkoitetussa kevätkoe VJP:ssä testataan. Treenausintoni kasvoi hetkessä, kun Saksasta tuli viesti koepaikasta VJP-kokeessa 9.4.2017. Jessin eli Yessy II vom Spanger-Forstin kasvattaja Hermann Helwinkel järjesti paikan kokeeseen ja tarjosi mahdollisuutta tulla luokseen treenaamaan ennen koetta.

Auto starttaa huomenaamuna kohti Helsinkiä, josta matka jatkuu lautalla Saksaan. Onneksi minun ei tarvitse jännittää yksin. Kohtalotoveri Jarno lähtee matkaan koiransa Jukin kanssa osallistuakseen samaan kokeeseen. Jukin eli Bosco III v.d. Dachswiesen kasvattaja järjesti heille koepaikan ja lupasi myös treenimahdollisuuksia.

Koulutuksessa piti ottaa loppukiri, kun tuntui ettei aivan hurvatonta koiraa kehtaa lähteä viemään Saksaan asti näytille. Lopputuloksesta saattoi tosin muodostua päinvastainen. Jessi sytkähteli riistalle, eikä tottelevaisuus ehtinyt kehittyä toivotulle tasolle. Olen kuitenkin iloinen, että kaipaamaani tekemisen meininkiä alkoi löytymään. Tämä on perusedellytys varsinaisena tavoitteena ollutta Hegewald-koetta silmällä pitäen. Monenlaisia epäonnistumisia on sattunut ja mahdollisesti sattuu sunnuntaina VJP-kokeessakin :-) Onneksi kyse on nuorten koirien taipumuskokeesta, joka mittaa lähinnä perinnöllisiä ominaisuuksia, eikä koulutustasolla pitäisi tässä vaiheessa olla ratkaisevaa merkitystä. Kokeessa arvioidaan koirien jälkityö, nenä (hajuaisti), seisonta, haku ja yhteistyö. On tosi mielenkiintoista tutustua saksalaiseen koirien arviointikriteeristöön ja nähdä otanta emämaan koirakannasta.

Perästä kuuluu, lupaavat Juki ja Jessi.

Jukipaa.pngJessipaa.png

Avainsanat: Piitu, Jessi, Jalostus

Pennun kanssa puuhastelua

Tiistai 10.1.2017 - Risto

Viime aikoina koiraharrastus on ollut hitusen aktiivisempaa mitä blogin päivitys, vaikka molemmilla osa-alueilla on rutkasti parantamisen varaa. Täytyy taas ryhdistäytyä.

Koirankoulutus on ollut pääasiassa 7 kuukautta täyttäneen Jessin eli Yessy II vom Spanger-Forstin kanssa puuhastelua. Vähän päivässä mutta lähtökohtaisesti joka päivä jotakin. Jos ei muuta niin ainakin pari luoksetuloa tai paikalla-komentoa on keskeyttänyt Jessin kirmaamisen isojen koirien kanssa pihamaalla. Jessi on saanut erivapauksia olla välillä sisäkoirana, kuten pentukoirat aikaisemminkin, vaikka yleensä koirat ovat päivisin tarhassa ja sisällä ollessaan ne oleskelevat koirille varatussa tilassa. Jessistä on kehittynyt aivan kiva kaveri ja orastavaa yhtestyöhaluakin on havaittavissa:-) Yksi oleellisimmista pennulle koulutettavista asioista on nouto, josta aiheesta lisää tuonnempana.

Viime viikonloppuna etsimme peltopyitä ja rusakoita Nivalan pelloilta. Piitu ja Erra päästelivät karkeasta kelistä huolimatta riistaintoista ja nautittavaa hakua tyylilleen uskollisina. Jessin haku ei ole vielä auennut, eikä tähän saatu parannusta, koska hakuinnon piristäjiksi toivottuja peltopyitä ei tavattu. Erran tassut kuluivat sen verran lauantaina, että se sai jäädä huilaamaan kuvassa poseeraavien jatkaessa hakuhommia vielä sunnuntaina. Tarkemmin sanottuna Piitu haki ja Jessi haeskeli.

Jessi_ja_Piitu_Nivalassa.jpg

Yhtenä hyvänä syynä jättää blogipäivitykset tekemättä on ollut tietokone, josta tuli tosi rasittava työkalu sen jälkeen kun Windows 10 asentui siihen pyytämättä ja yllättäen vastustelustani huolimatta. Koneella ei tämän jälkeen ole pystynyt tekemään mitään asiallista ilman jatkuvaa kaatuilua ja kiroilua. Kirjotan tätä nyt uudella läppärillä, joten jatkossa en voi käyttää enää samaa tekosyytä. Ajattelin seuraavaksi kirjoittaa blogiin ajatuksiani ja kokemuksiani noudon opettamisesta. Pentuvaiheen noutokoulutuksen alkeita käsittelevä kirjoitus löytyykin jo blogista. Pidän noutoa koulutuskysymyksenä ja yhtenä tärkemmistä koulutettavista asioista!

Piitun juoksua odotellessa...

Avainsanat: Jessi, Nouto, Koulutus

Enontekiö-Hampuri-Haapajärvi

Sunnuntai 4.9.2016 klo 15.20 - Risto

Elokuun alussa tuli autonmittariin yli 3000 kilometriä lyhyessä ajassa.
mittari2.jpg
Matkustus alkoi Enontekiölle suuntautuneella riekonlaskentareissulla, jossa koirat pääsivät pitkästä aikaa vapaina hakemaan riistaa. Onnekkaasti sää hieman viileni laskentapävien ajaksi pitkään jatkuneiden helteiden jälkeen. Joitakin poikueita löytyi mutta ne olivat aika pieniä. Havaintojeni perusteella riekkokanta näyttäisi taantuneen viime vuotiseen verrattuna. Paluumatkalla pysähtelin sopivan näköisiin paikkoihin ja keräsin lakkoja. Pakastettavaa kertyi vajaa ämpärillinen, vaikka paras lakka-aika alkoi tuolloin olla jo ohitse.
lakat1.jpg
Kotimatkalla yövyin Pyhätunturilla Sepon, Sirpan ja Parta-Patun vieraana. Kotiin päästyäni vaihdoin matkatavarat ja yhden yön levättyäni lähdin uudelle reissulle. Tällä kerralla auton keula osoitti kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää, josta lensimme Päivi-vaimoni kanssa Hampuriin. Matkan päämääränä oli Spanger-Forstin kennel Saksassa ja matkan tarkoituksena koiranpennun haku. Innostuin koiranpennun hankkimisesta suomalaisen tutkimusretkikunnan vierailtua Saksan jalostusuroskatseluksessa alkuvuodesta. Olen kiusannut koirakysymyksillä saksanmatkalla olleita Mervi Kukkosta ja Jarno Välikangasta kevään ja kesän aikana. Jarnon tavoitteena on ollut löytää mieleinen urospentu, jonka kanssa voisi mahdollisesti osallistua Saksan kokeisiinkin. Saksan koejärjestelmä ja kokeet saivat minutkin innostumaan uusista haasteista, jonka seurauksena pentuvaihtoehtoja on selvitelty tiiviisti edellä mainittujen kanssa. Jarno sai Juki-pentunsa eli Bosco III v.d. Dachswiesen heinäkuussa. Juki on todella miellyttävä ja lupaavan oloinen uros.
Juki_ja_Jarno1.jpg
Päädyin pitkän selvittelyprosessin jälkeen tiedustelemaan pentua Spanger-Forstin kennelistä. Olin kiinnostunut Hermann Hellwinkelin suunnittelemasta yhdistelmästä Lava II vom Spanger-Forst ja Olaf III v. Böckenhagen. Hermann suntautui varaukseeni myönteisesti ja niinpä sain 3.6.2016 saakka jännätä pentueen syntymää. Pennun valinta saksalaisesta pentueesta ei välttämättä ole aivan helppoa. Luottamukselliset välit kasvattajaan ovat tärkeät pitkän välimatkankin takia ja paikallisesta silmäparista, "agentista", voi olla korvaamaton apu pennun valinnassa. Kerroin blogissa aikaisemmin, miten Piitu on emänsä Vimman minulle valitsema pentueen ainoana narttuna. Kohtalo puuttui tälläkin kertaa peliin helpottaen rooliani pennun valinnassa. Haluamiani päistärikön värisiä narttupentuja syntyi kaksi, mutta toisella pennulla ilmennyt lievä purentavika helpotti valintaani.
Alla Yessy II vom Spanger-Forst eli Jessi lähdössä kotikennelistään.
hakub1.jpg
Toisessa kuvassa Jessi poseeraa jo uusien kavereidensa keskellä. Piitu ja Erra ovat Jessin parhaita kavereita, mutta Jessi terävine naskalihampaineen ole aina yhtä mukava Piitun ja Erran mielestä:-)
PYjaE1.jpg
Kiitos Hermannille ja kaikille pentuprojektissa avustaneille Suomessa ja ulkomailla! Nytpä tässä on taas koira-aktiviteettia piisalle asti!

Avainsanat: Jessi

Vanhemmat kirjoitukset »