Riston koirablogi

Tosi-pentujen luovutus

Lauantai 19.8.2017 - Risto

Piitun pennut ovat olleet uusissa kodeissaan jo yli kuukauden ajan. Pennut pääsivät matsästäviin koteihin, joissa pentuajan koulutus on aloitettu aivan niin kuin pitääkin. Alla kuvat pentujen hakijoista ja pennuista 5 viikon ikäisinä.

Tosi-Elmo lähti Tommi Stedtin mukana Lapinlahdelle.

Tosi-Elmo.jpgTommi_Stedt_p.jpg

Tosi-Uuno lähti Ristaniemien perheeseen Vantaalle.

Ristaniemet_p.jpgTosi-Uuno.jpg

Tosi-Seita lähti Mika Pyykkösen metsästyskaveriksi KajaaniinMika_Pyykkonen_p.jpg

Tosi-Seita.jpg

Tosi-Ruska muutti Väisästen luokse Vantaalle.

Vaisaset_p.jpg

Tosi-Ruska.jpg

Jiri Tromperi otti ja vei Tosi-Varman Isoonkyröön.

Jiri_Trompari_p.jpg

Tosi-Varma.jpg

Tosi-Raju lähti Kälviälle Riippojen perheeseen.

Riipat_p.jpg

Tosi-Raju.jpg

Tosi-Urho on Soinissa Leppälän Jukan kaverina.

Jukka_Leppanen_p.jpg

Tosi-Urho.jpg

Raija ja Seppo Ylivainioilla on nyt Tosi-Oma Lestijärvellä.

Ylivainiot_p.jpg

Tosi-Oma.jpg

Tosi-Tazzi lähti Vantaalle Seppästen perheeseen.

Seppaset_p.jpg

Tosi-Tazzi.jpg

Tosi-Terri jäi Haapajärvelle Pirisen perheeseen.

Piriset_p.jpg Tosi-Terri.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Jalostus, Piitu

Piitun pennut 5 viikkoa

Tiistai 13.6.2017 klo 22:10 - Risto

Tänään 5 viikkoa täyttävät pennut voivat hyvin. Viime viikot ovat olleet niin kiireisiä, ettei päivityksiin ole riittänyt aikaa eikä tarmokkuutta. Alla olevat pentukuvat otettiin jo kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna pentujen ollessa 3,5 viikon ikäisiä. Kyseisenä viikonloppuna valokuvauksen pääkohteena oli kuitenkin nuorin neljästä tyttärestämme, joka valmistui vuorollaan ylioppilaaksi.

Kuvan siskokset ovat tottuneita koiranpentujen hoitajia.

yo_2.jpeg

Piitu on hoitanut vauvojaan mallikkaasti. Tässä näyte pystybaarista.

pystybaari_p.jpg

Pentueesta tulee Tosi-pentue, siis ainakin nimeltään. Pentujen varaajat miettivät nimiehdotuksia etuliitteen jatkoksi. Tässä porukka tosi nälkäisenä tänään...

ruokailu_2p.jpg

...ja tässä tosi väsyneenä syönnin jälkeen.

nukkujat_2p.jpg

Pennut poseeraavat 3,5 viikon ikäisinä.

1u

IMG_3769_2p.jpg

2u

IMG_3776_2p.jpg

3n

IMG_3790_2p.jpg

4n

IMG_3796_2p.jpg

5u

IMG_3783_2p.jpg

6u

IMG_3786_2p.jpg

7u

IMG_3800_2p.jpg

8u

IMG_3808_2p.jpg

9u

IMG_3811_2p.jpg

10u

IMG_3817_2p.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Piitun pennut 2 viikkoa

Sunnuntai 28.5.2017 klo 12:37

Pentulaatikossa elämä on vilkastunut huomattavasti pentujen täytettyä 2 viikkoa. Ääniin reagoidaan jo selvästi ja silmät ovat hieman raollaan. Pientä haukahtelua ja keskinäistä nujakointia on jo havaittavissa nukkumisen ohella. Muutama horjuvin jaloin otettu kävelyaskel päättyy vääjäämättä kellahtamiseen aika nopeasti.

Piitu suhtautuu hoitoapulaisiin hyvin luottavaisesti.

hoitoapua_p.jpg

Alla pentukuvat kahden viikon iässä.

1u

1u_2p2.jpg

2u

2u_2p2.jpg

3n

3n_2p2.jpg

4n

4n_2p2.jpg

5u

5u_2p2.jpg

6u

6u_2p2.jpg

7u

7u_2p2.jpg

8u

8u_2p2.jpg

9u

9u_2p2.jpg

10u

10u_2p2.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Koulutusopit ja oppaat

Sunnuntai 21.5.2017 klo 14:04 - Risto

Piitun ja Ukon pentujen tulevien omistajien ei kannata liikaa paineistua, vaikka suunnittelimme jo Mukarin Antin kanssa miten autamme pentujen koulutuksessa. Selviytymispaketit ovat tulossa  tuonnempana:-)

Antti lupasi lahjoittaa pennunottajille nettikaupassaan Korpimetso.com myynnissä olevan opetusvideon pennusta seisojaksi, jonka pääosassa esiintyy pentueen isä Ukko eli Bruntytön Eino. Tästä opetusvideon traileriin.

”Pennusta seisojaksi on opetuselokuva seisovan lintukoiran kouluttamisesta. Liikkeelle lähdetään pennun valinnasta ja päädytään siihen, kun koirasta on tullut osaava pyyntikoira ja koemenestyjä. Lisäksi dvd sisältää extrana suuren valikoiman erilaisia harjoitteita tieltä pennusta eräkoiraksi. Dvd on erinomainen työkalu niille, joilla pennun kouluttaminen on edessä. Ensimmäisen seisojan pentunsa kouluttajille dvd on suureksi avuksi, mutta voi antaa kokeneemmallekin harrastajalle uusia ideoita kouluttamiseen. Elokuvassa esiintyvästä koirasta tuli Suomen historian nuorin käyttövalio 2 vuoden ja 7kk ikäisenä!”

Kerroin tämän blogin ensimmäisessä koulutusta käsittelevässä kirjoituksessani Usko itseesi, mihin omat koulutusoppini perustuvat. Minulta pennunottajat saavat tutun tietopaketin, jonka viestin monet menestyksekkäästi koiriaan kouluttaneet ovat oivaltaneet, ja soveltaneet sitä KARKEAKARVAISIIN SAKSANSEISOJIIN, kunkin aikakauden elämänmenoon soveltuvalla tavalla.

koulutusopas.jpg

En tuomitse uusia koirankoulutussuuntauksia mutta siitä olen huolissani, jos uusia harrastajia johdetaan harhaan kaupallisin perustein. Mielestäni esimerkiksi positiivista koulutusta ei koskaan voi olla liikaa mutta sillä ei pelkästään pärjää. Tottelevaisuuden sijasta nykyisin puhutaan koiran hallinnasta. Jokainen tietää kuinka ajoneuvon hallinnan menettää helposti, jos painaa aina kaasua, eikä käytä jarrua. Omat kokemukseni karkkareista ovat sen suuntaisia, että riistan astuessa kuvaan ohjaaja saa seistä jarrupolkimella koko painollaan, eikä kaikkien paino edes riitä. Koiran luontaisten pyyntihalujen hallinnassa ja riistalle totuttelussa voi menestyksekkäästi hyödyntää kyyhkyjä tai näin keväisin kaikenlaisia lentäviä tirriäisiä, jotka toimivat mainioina harjoitusvastustajina ennen siirtymistä riistalle. Asteittain edeten ei riistan kanssa ehkä tarvita täyspainoisia lukkojarrutuksia, joiden seurauksena ajoneuvo menettää ohjattavuuden ja vastaavasti koirankoulutukseen voi tulla muitakin lukkoja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Jalostus, Koulutus

Piitun pennut 12pv

Sunnuntai 21.5.2017 klo 11:12

Pentulaatikkon kuulumiset ovat hyvin samanlaisia mitä viime päivityksessä. Piitu on ollut huolehtivainen äiti ja pennut ovat olleet tyytyväisiä. Työpäivisin pentulaatikon asukkaat viettävät laatuaikaa omalla porukalla radiota kuunnellen. Piitun ruoka-ajoista ja tarpeilleen pääsystä pitää tietysti huolehtia. Pennut kasvavat ja pentulaatikon laajennus alkaa olla kohta ajankohtaista.

Piitu_imettaa12pv.jpg

Massut täynnä on mukava ottaa pikku tirsat.

pennut_keralla.jpg

Piitu lähtee välillä tuulettumaan, jos seura käy liian tutuksi.

IMG_3479_3p.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Piitun pennut 4 pv

Sunnuntai 14.5.2017 klo 14:52 - Risto

Hyvää äitienpäivää!

Pentulaatikosta kuuluu tyytyväistä tuhinaa ja lutkutusta. Otimme eilen valokuvat 4 vuorokauden ikäisistä pennuista. Yllättäen narttuja löytyikin vain kaksi ja yksi uros oli tullut lisää!

Pentulaatikon pohjan suoja-alustasta näyttää irtoavan vaaleaa töhnää, jota näkyy joidenkin pentujen karvassa.

1. uros

1u_2p.jpg

1us_2p.jpg

2. uros

2u_2p.jpg

2us_3p.jpg

3. narttu

3n_2p.jpg

3ns_2p.jpg

4. narttu

4ns_2p.jpg

4n_2p.jpg

5. uros

5u_2p.jpg

5us_2p.jpg

6. uros

6u_2p.jpg

6us_2p.jpg

7. uros

7u_2p.jpg

7us_2p.jpg

8. uros

8u_2p.jpg

8us_2p.jpg

9. uros

9u_2p.jpg

9us_2p.jpg

10. uros

10u_2p.jpg

10us_2p.jpg

Suursyyllinen:-)

P_2p.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Parta-Piitun pennut

Keskiviikko 10.5.2017 - Risto

Synnytys alkoi eilen puolilta päivin ja viimeinen pentu syntyi vähän ennen puolta yötä. Nyt Piitu imettää pentulaatikossa kymmentä terhakkaa pentua. Riskinoloisten pötkylöiden syntymäpainot olivat 500 gramman tuntumassa, osa yli ja osa hieman alle. Tähän saakka kaikki on mennyt hyvin, pentulaatikossa on hiljaista eli Piitu on huolehtinut porukastaan.

Pentuja syntyi 10, joista uroksia on 8. Äitinsä värisiä kokoruskeita pentuja on 5 urosta ja yksi narttu, loput ovat isänsä värisiä päistärikköjä. Kaikille pennuille on kodit ellei tule peruutuksia. Ei ollut mukava ilmoittaa tosimielellä mukana olleille pennunottajille, ettei narttupentuja riitä kaikille. Harmittavaa, mutta pidempään listoilla olleet piti asettaa etusijalle.

imetys.jpg

kera.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Odottavan aika on pitkä

Tiistai 9.5.2017

Piitulla tulee keskiviikkona kantoajan 63. vuorokausi, joten pennut syntyvät lähiaikoina. Vielä tänä aamuna tilanne vaikutti hyvin pitkälti samalta mitä kuvassa.

9.5.20171.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Piitu voi paksusti

Lauantai 15.4.2017 - Risto

Piitu oli pyöristynyt saksanmatkan aikana. Vatsalinja on laskeutunut ja nisät työntyvät esille. Pennut syntyvät oletettavasti 8.5 ja ovat luovutusikäisiä heinäkuun alussa.

istuu.jpg

sivu1p.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jalostus, Piitu

Pentuja ultrassa ja VJP:ssä

Maanantai 3.4.2017 - Risto

Piitulle on tulossa iso pentue! Ultaus tehtiin tänään kun astutuksesta on kulunut 26 vuorokautta. Hieman jännitti eläinlääkärille ajellessa miltä tilanne näyttää ja olenko liian aikaisin asialla. Kotimatkalla osasi olla jo paljon rennonpana.

Pennunotosta kiinnostuneiden kannattaa nyt aktivoitua lähettää vaikka sähköpostia! Otan yhteyttä yhteystietonsa jättäneisiin mutta siihen saattaa mennä pari viikkoa Saksan matkan takia.

Jessi täyttää tänään 10 kuukautta. Olen muutaman viime viikon aikana juoksuttanut sitä maastossa aika tomerasti. Tottelevaisuutta on koeteltu, fasaaneita ja peltopyitä on seisty ja rusakoita on ajettu takaa. Edelliset ovat niitä taitoja, joita Saksassa nuorille korille tarkoitetussa kevätkoe VJP:ssä testataan. Treenausintoni kasvoi hetkessä, kun Saksasta tuli viesti koepaikasta VJP-kokeessa 9.4.2017. Jessin eli Yessy II vom Spanger-Forstin kasvattaja Hermann Helwinkel järjesti paikan kokeeseen ja tarjosi mahdollisuutta tulla luokseen treenaamaan ennen koetta.

Auto starttaa huomenaamuna kohti Helsinkiä, josta matka jatkuu lautalla Saksaan. Onneksi minun ei tarvitse jännittää yksin. Kohtalotoveri Jarno lähtee matkaan koiransa Jukin kanssa osallistuakseen samaan kokeeseen. Jukin eli Bosco III v.d. Dachswiesen kasvattaja järjesti heille koepaikan ja lupasi myös treenimahdollisuuksia.

Koulutuksessa piti ottaa loppukiri, kun tuntui ettei aivan hurvatonta koiraa kehtaa lähteä viemään Saksaan asti näytille. Lopputuloksesta saattoi tosin muodostua päinvastainen. Jessi sytkähteli riistalle, eikä tottelevaisuus ehtinyt kehittyä toivotulle tasolle. Olen kuitenkin iloinen, että kaipaamaani tekemisen meininkiä alkoi löytymään. Tämä on perusedellytys varsinaisena tavoitteena ollutta Hegewald-koetta silmällä pitäen. Monenlaisia epäonnistumisia on sattunut ja todenäköisesti sattuu sunnuntaina VJP-kokeessakin :-) Onneksi kyse on nuorten koirien taipumuskokeesta, joka mittaa lähinnä perinnöllisiä ominaisuuksia, eikä koulutustasolla pitäisi tässä vaiheessa olla ratkaisevaa merkitystä. Kokeessa arvioidaan koirien jälkityö, nenä (hajuaisti), seisonta, haku ja yhteistyö. On tosi mielenkiintoista tutustua saksalaiseen koirien arviointikriteeristöön ja nähdä otanta emämaan koirakannasta.

Perästä kuuluu, lupaavat Juki ja Jessi.

Jukipaa.pngJessipaa.png

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Jessi, Jalostus

Piitun astutus

Lauantai 11.3.2017 klo 23:43 - Risto

Jännäämisessä päästiin seuraavaan vaiheeseen viime torstaina, kun Ukko eli Brunontytön Eino astui Piitun. Toimitus uusittiin myöhemmin ja molemmat kerrat onnistuivat hyvin sujuvasti ja nautinnollisen näköisesti. Kävin astutusreissun menomatkalla Eläinklinikka Takalalla otattamassa varmuuden vuoksi progesteronitestin Piitusta. Testitulos varmisti astutusajankohdan oikeaksi. Lopputulos varmistuu ultrassa.

Toivotaan että kaikki onnistuu loppuun saakka tällä kerralla. Samaa yhdistelmää yritettiin viime vuonna tuloksettomasti. Tästä löytyvässä blogitekstissä on tarinaa viime kerrasta ja runsaasti lisätietoa yhdistelmän koirista.

Videoaineisto täydentyy tässä kuussa ilmestyvällä uudella elokuvalla Riekkokoirat tunturissa, jossa Antti ja Ukko ovat osaltaan pääosan esittäjinä. Tässä traileri Videosaran elokuvasta.

Kuvassa pariskunta haistelee hempeilyn jälkeen jo uusia tuulia.

vierekkain.jpg

Kiitos Auli ja Antti vieraanvaraisuudesta!

PS. Minulla olisi ollut paljon halvempi reissu, jos en olisi haksahtanut heräteostoksille Antin kauppaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jalostus, Piitu

Piitun juoksu

Sunnuntai 26.2.2017 klo 23:24 - Risto

Piitun juoksu alkoi tänään!

Piituriekko1.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jalostus

KVA-pannut ja pennut

Maanantai 13.2.2017 klo 20:00 - Risto

Mietin pitkään mikä olisi sopiva KVA-lahja Sänki-pentueen kolmelle käyttövalionartulle. Sain lopulta mielestäni hyvän idean ”ikuisesta” lahjasta, jolle myönnetään 25 vuoden takuu ja jolle on käyttöä erityisesti toimivan koiran omistajalla. Lisäksi kyseistä tuotetta on valmistanut perinteikäs valmistaja 1900-luvun alusta alkaen eli sattuvasti saman ajan mitä Uudenjoen koirien narttulinjan vaiheista tiedetään Suomessa. Narttulinjasta

Ostin kolme valurautaista paistinpannua, joihin kaiverrutin saajiensa nimet! Tara ja Simo saivat omansa KVA-kekkereiden yhteydessä hiljattain mutta Siirin ja Riston sekä Sisnan ja Kaisun lahjat odottavat vielä juhlallista luovutustilaisuutta..

KVA-pannut.jpg

Skeppshult valurauta

Uudenjoen Kennelissä on toiveita uudesta pentueesta, ja toivottavasti aikanaan uusista käyttövalioista, kunhan Piitu saa kohtapuoliin kehrättyä juoksut päälle :-)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onnittelut, Jalostus

Junkkari 2016

Keskiviikko 28.9.2016 klo 23:41 - Risto

Lapualla käytiin viikonloppuna nuorten koirien SM-kisa Junkkari, johon osallistui pentuja kolmesta Uudenjoen Erä-Vimman pennun pentueesta. Mukana olivat Viipyketun kennelistä Uudenjoen Sänki- Sisnan&Laajanluovin Paten pennut, Hietasiinan kennelistä Uudenjoen Sänki-Avattaren&Höökabo`s Skottin pennut ja Sänki-Siirin kennelistä Uudenjoen Sänki-Sisnan ja Brunontytön Eeliksen pennut.

Käyttövalionarttujen yhdistelmät näyttäisivät onnistuneen, kuten hienoista junkkarituloksista voi päätellä! Nyt kun itse ei ole saanut mitään aikaiseksi niin joutuu ottamaan osansa muiden menestyksestä:-)

Laskujeni mukaan Sänkisisarusten pennuista 11 ylsi palkinnoille. 5 koirakkoa sai ykköspalkinnon ja loppukilpailupaikan. Narttulinjan koirien ykköspalkintoprosentti oli aika korkea verrattuna siihen, että kaikkiaan Junkkarissa ylsi ykköspalkinnolle vain 13 karkeakarvaista saksanseisojaa!
Loppukilpailuun etenivät Hietasiinan kennelistä AS Moonlight ja AS Ruuti. Sänki-Siirin kennelistä Raita, Rilla ja Rita. Kasvattajat Kaisu Seppä, Simo Hietalahti ja Risto Kirjavainen saavat olla tyytyväisiä. Varsinkin Risto voi jatkossakin olla pollevana, koska hänen kasvateistaan Sänki-Siirin Rilla, om. Harri Tunninen sijoittui Junkkarin 2. sijalle ja Sänki-Siirin Raita, om. Jesse Santti neljänneksi. Kovasti onnea koko porukalle! Onnea myös Junkkarin voittajalle Honkahovin Thetalle ja Maria Ahlbäckille sekä muille palkituille!

1 kommentti . Avainsanat: Onnittelut, Sänki-pentue, Jalostus

Sikiökuolema

Tiistai 15.3.2016 klo 21:29 - Risto

Tänään varmistui se mitä olin osannut jo pelätä Piitun ulkoisen olemuksen perusteella. Sikiöt olivat hävinneet kohdusta, eikä pentuja ole tulossa. Sikiökuoleman syytä ei osaa arvailla mutta ainakaan herpesvirusta ei pitäisi olla, koska Piitu sai rokotteen tämän varalta. Eri-Erran juoksuaika on jo ohi, joten pentueet jäävät toteutumatta tänä keväänä ja pentusuunnitelmat siirtyvät vuodella eteenpäin.

Pahoittelen huonoa tuuria pennunotosta kiinnostuneiden puolesta.

2 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Piitun ultra

Maanantai 29.2.2016 klo 21:19 - Risto

Piitu kävi tänään Nivalassa Eläinklinikka Nivelessä. Ultrassa näkyi pentuja, mutta vielä ei saanut selvää tuleeko niistä 

äitinsä...

Piitun_paa2.JPG

...vai isänsä näköisiä:-)

Ukon_paa.jpg

Pentujen odotetaan syntyvän maalis- huhtikuun vaihteessa, joten luovutus uusiin koteihin ajoittuu toukokuun loppupuolelle.

Vielä kannattaa ottaa yhteyttä, jos yhdistelmä herättää kiinnostusta!

Lisätietoja yhdistelmästä löytyy blogista: Piitun uros valittu ja Piitun pennut tilattu

2 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Narttulinjasta

Tiistai 23.2.2016 klo 22:54 - Risto

Saija Suomaan puhelu viime viikonloppuna innoitti kirjoittamaan jatkoa narttulinjajutulle. Saija tiedusteli löytyykö seinäämme koristavasta kasvattajataulusta merkintää kiertopalkinnon alkamisesta.

Kirjoitin blogiin huhtikuussa 2015 jutun Eri-pentueen saavuttamasta karkeakarvaisten saksanseisojien kasvattajataulusta, joka luovutetaan Saksanseisojakerhon vuosikokouksessa kasvattajalle, jonka pentueessa on edellisenä vuonna ollut eniten koepalkittuja koiria.

Tutkin taulua ja löysin sen takaa päivämäärän 26.4.1971 sekä kieropalkinnon lahjoittajan Aino Kostamuksen nimen.

 kyltti_pieni.jpg

Saksanseisojakerho on uudistamassa kiertopalkintojen sääntöjä, johon liittyen Saija oli kiinnostunut taulun alkuhistoriasta. Tiedossa oli, että Mummeli eli Aino Kostamus on lahjoittanut P Ketosen valmistamat kiertopalkinnot karkeakarvaisille- ja lyhytkarvaisille saksanseisojille aikoinaan. Pohdimme Saijan kanssa mitä päivämäärä 26.4.1971 voisi tarkoittaa. Onkohan taulu jaettu ensimmäisen kerran tuolloin? Ensimmäiseen kylttiin on kaiverrettu Mummelin kennelnimi Von Westen.

taka_pieni.jpg

Puhelumme jälkeen Saija lähetti lisätietoja, joiden jäljille hän oli päässyt taulun takaa löytyneen päivämäärän perusteella. Saksanseisoja-lehden numerosta 3/1971 oli selvinnyt, että Mummeli oli lahjoittanut kk- ja lk- taulut juuri 70-vuotispäivänään 26.4.1971. Lehdessä oli esitetty myös kk- ja lk-taulujen alkuperäiset säännöt. Ensimmäisen kerran kiertopalkinnot jaettiin jo syksyllä 1971, jolloin karkeakarvaisten taulun voitti Ainon oma kennel ja lyhytkarvaisten taulun Aarne Jussila.

Jotenkin tuntuu kummalliselta ja mukavalta sattumalta, että taulun historiaa selvitellään juuri nyt kun se on meillä, Mummelin ensimmäisestä koirasta alkaneen narttulinjan 20. sukupolvea edustavan Eri-pentueen ansiosta. Kiertopalkinto saa taas kohta uuden kodin vuodeksi. Toivottavasti taulu palaa takaisin ”juurilleen” vielä lukuisia kertoja tulevaisuudessakin!  

etu_pieni.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Jalostus

Piitun pennut tilattu 30.1.2016

Sunnuntai 31.1.2016 klo 14:37 - Risto

Tähän aikaan vuodesta kasvattajien sivuilta voi löytää tietoa suunnitteilla olevista pentueista. Kuvausten perusteella jalostukseen valikoituneet koirat ovat upeita, ja pennuista odotetaan tulevan vielä parempia. Uudenjoen kennel ei tee poikkeusta.

J-14 FI MVA Uudenjoen Parta-Piitu & FI KVA Brunontytön Eino,  astutettu 30.1.2016

Koiranjalostuksen yhteydessä korostetaan usein luonnon omien valintojen tärkeyttä. Jos narttu ei ole suostuvainen tai uros ei hyppää, ei tianteeseen asiantuntijoiden mukaan pitäisi liialllisesti ihmiskäsin puuttua. Mikäli edelliseen on yhtään uskomista, vaikutti Eino olevan Piitun mielestä hyvinkin sopiva sulho eilen illalla Nurmossa. Suhde eteni mutkattomasti  vakavampaan suuntaan parin tutustumisnuuhkaisun jälkeen. Ensikertalainen Piitu käänsi häntänsä vakaan päättäväisesti ja antoi kokeneemman Einon suoriutua omasta osuudestaan kaikessa rauhassa. Pennut pantiin tilaukseen.

astutus.jpg

Piitu

Piitu on iloinen ja energinen koira. Se on monipuolinen metsästyskoira, joka suorittaa saamansa tehtävät innokkaasti kaikissa olosuhteissa. Piitun ominaisuudet vastaavat mielestäni varsin hyvin rotumääritelmän kuvausta karkeakarvaisesta saksanseisojasta sekä rodunjalostuksen alkuperäistä tavoitetta.

Luvan saatuaan Piitu tekee kaiken luontaisesti täysillä. Riistaintoa ja petokovuutta löytyy riittävästi ja vesityöskentely on sille suuri nautinto. Vauhdikkuudestaan huolimatta se on kuuliainen isännälleen ja pitää hyvin yhteyden myös metsämaastossa. Piitu on rauhallinen ja täysin äänetön niissä tilanteissa, joissa pitää rauhoittua, kuten kotona, autossa tai passipyynnissä. Mielestäni Piitu on kiltti, ihmisrakas ja nöyrä koira.

Pikkupentuna Piitu tutustui uusiin asioihin ja ihmisiin avoimen rohkeasti. Seuratessani sen pentuaikaisia touhuja totesin kasvattajakaverilleni, että tuo pitäisi astuttaa heti kun ikää on riittävästi. Tarkoitin tällä sitä, että mielestäni Piitu ilmensi jo pikkupentuna riittävät näytöt jalostuskelpoisuudestaan. Minun ei tarvitsisi hyppyyttää sitä lähes käyttövalioksi, kuten kasvattajaurani alkuaikoina olin tehnyt ja samalla päästänyt emäkoirat liiankin vanhoiksi synnytystä ajatellen.

Piitu keräsi näyttönsä jo nuorena voittamalla Junkkarin vuonna 2014 ja nousemalla voittajaluokkaan seuraavassa kokeessa. Kokoruskeaksi koiraksi sillä on harvinaisen hyvä ja karkea karvapeite. Muotovalion arvo tuli muutamalla näyttelykäynnillä. Blogista voi löytää lisää ajatuksia ja kuvauksia Piitusta.

Eino

Mielikuvani Einosta eli Ukosta on muodostunut muutaman tapaamisen, videoiden sekä lukuisten juttutuokioiden tuloksena. Olen keskustellut yhdistelmästä useita kertoja Einon omistajan Antti Mukarin sekä Brunontytön kennelin kasvattajan Mervi Kukkosen kanssa. Joitakin kertoja olen nähnyt Einoa livenä. Nivalan maastotapaamisesta löytyy blogikirjoitus viime marraskuulta. Luonteeltaan rauhallista Einoa oli mukava rapsutella kotioloissa. Einon riistaintoinen hyvä haku ja vapautunut avanssi kiinnittivät yksittäisistä käyttöominaisuuksista ensimmäisinä huomioni. Hyvä lonkkaindeksi tuo osaltaan varmuutta.

Eino valittiin Junkkarin loppukilpailuun ja kehitys jatkui nousujohteisena tämän jälkeenkin, kuten muillakin hyvin menestyneen Bruntytön E-pentueen koirilla. Eino saavutti käyttövalion arvon todella nuorena viime syksynä. Einon omistajalta ja kasvattajalta ei tahdo irrota ylisanoja yhtä helposti kuin minulta omista koiristani, joten jätän Einon kehumisen tähän.  

Jokainen voi maalaisjärkeä käyttäen päätellä Einon saavutusten perusteella minkälainen koira voisi olla kyseessä. Asiasta enemmän kiinnostuneet voivat tilata Pennusta seisojaksi- DVD:n, josta voi hyvien koirankoulutusneuvojen lisäksi saada käsityksen asiasta.  Einolla on sopivan pituinen karkea ja peittävä karvapeite ja sillä on näyttelyistä yksi serti.

Yhdistelmä

Yhdistelmästä on täysi syy odottaa syntyvän samaa käyttökoiratyyppiä, jota Uudenjoen kennelin koirat ovat aikaisemminkin edustaneet. Ainakin varhaiskypsiä ja liikkuvia pentuja luulisi tulevan. Molemmat vanhemmat ovat tervepäisiä ja hyväluonteisia, joten pennuista voi odottaa myös kotioloihin sopeutuvia. Kokonsa puolesta molemmat ovat sopusuhtaisia ja pienehköjä kiinteitä koiria. Minun silmääni molemmat näyttävät metsästyskoirilta.

Yhdistelmän sukutaulu

Kasvattajan tuki

Piitu on terve koira, kuten esiäitinsäkin ainakin neljän edellisen sukupolven ajalta, joista minulla on omakohtaista tietoa. Myös Ukko on ollut terve omistajansa kertoman perusteella.  Kennelliiton sopimuspohjalle laadittaviin kauppakirjoihin tulee maininnat missä tilanteessa kasvattaja on korvausvelvollinen pennunottajaa kohtaan.

Koulutusneuvoja ja maastokoulutusta uskallan luvata riittävästi, jos niille on kysyntää ja otollinen maaperä. Pentupäiviä pidetään perinteistesti ja kertoilen mielelläni miten olen toiminut omien koirieni kanssa aikaisemmin. Antti on taitava koirankouluttaja ja myös häneltä voi tiedustella koirankoulutusneuvoja.

Olen kiinnostunut ja avoin uusille koulutusajatuksille, jos ne tuntuvat järkeviltä. Koirien koulutus ja pentujen kehityksen seuraaminen on suuri intohimoni, joten neuvoja tulee pyynnöstä ja ilman :-)

Pennunottajat

Uudenjoen Kennel kasvattaa koiria metsästyskäyttöön. Kotisivuilla mainitaan kennelin jalostustavoitteeksi rotumääritelmän mukainen riistaintoinen ja monipuolinen metsästyskoira, joka haluaa työskennellä ahkerasti koko reissun ajan ja joka viihtyy kotioloissa rauhallisesti.

Piitun ja Einon yhdistelmä on suunniteltu jalostustavoitetta ajatellen, joten toivon pennunottajien valikoituvan metsästystä harrastavasta joukosta. Kaikenlainen muu koiraharrastustoiminta on hyvänä lisänä.

Useimmat kasvattajat toivovat ainakin parhaiden jälkeläistensä tulevan esille kokeissa tai näyttelyissä. Uudenjoen kennelissä toivotaan samaa, vaikka varsinaisia osallistumisvelvoitteita ei ole, kuten ei ole ollut aikaisemminkaan. Koirankoulutusintoa toivoisin pennunottajilta löytyvän vähintäänkin pentuvaiheen ajan, koska kouluttamaton saksanseisoja ei  ole kunniaksi omistajalleen, eikä kasvattajalle. Luotan edelleen siihen, että useimmat meistä haluavat tuoda toimivan tai kauniin koiran esille, kun sellaisen saavat!

Koiriin kannattaa tutustua omin silmin ja tarinat kannattaa varmistaa tiedon alkulähteiltä. Ota rohkeasti yhteyttä, jos yhdistelmä kiinnostaa!

Risto Lassila p. 040 0300 513

Antti Mukari p. 040 5662 734

Lisätietoa Piitusta:

Saksanseisojakerho

Koiranet

Korpimetson sivuilta löytyy Videosaran metsästyselokuvia, joissa esiintyy tuttuja koiria Piitun sukulinjasta. Elokuvassa Kanalintuja Sompion kairoilta seikkailee Piitun emän Erä-Vimman isä FIN MVA FIN KVA Arthos V.D. Empter Mark ja Karkeakarvaiset seisojat riistalla-elokuvassa ottelee mm. villisikojen kanssa Piitun isä FI MVA PMV-13 Rikurovan Visa.

Piitun ja Erran voi löytää Korpimakasiinin videolta 9/2015  Videokuvausten taustatarinaa löytyy viime lokakuun blogikirjoituksista.

Lisätietoa Einosta:

Saksanseisojakerho

Koiranet

Pennusta seisojaksi DVD:n voi tilata Korpimetson sivuilta, josta löytyy myös kyseisen elokuvan traileri.

4 kommenttia . Avainsanat: Piitu, Jalostus

Uudenjoen narttulinja

Tiistai 29.12.2015 - Risto

2 kommenttia . Avainsanat: Jalostus

20 sukupolvea kotimaisia koiria

Sunnuntai 27.12.2015 klo 22:42

Joulunpyhinä on ollut hyvää aikaa miettiä urosvalintoja ja kasvatusta ylipäätään.

Olen kasvattanut Uudenjoen Kennelin nimiin kuusi pentuetta. Kaikki alkoi Almasta, joka pääsi autuaille metsästysmaille 14 vuoden iässä. Vai alkoiko kaikki Almasta?

Moni on kuullut tai lukenut Mummelista eli Aino Kostamuksesta ja hänen ensimmäisestä koirastaan Donnasta. Mummeli oli yksi Saksanseisojakerhon perustajajäsenistä ja karkeakarvaisen saksanseisojan jalostajapioneereista Suomessa. Sain yllättäen pari vuotta sitten tietää Alman ja Uudenjoen narttulinjan polveutuvan suoraan alenevassa polvessa vuonna 1923 syntyneestä Donnasta. Eri-Erra edustaa 20. sukupolvea ja Parta-Piitu 19. sukupolvea Mummelin aloittamasta narttulinjasta. Mummelin von Westen-kennelnimen voi löytää muutaman muunkin suomalaisen kennelin narttulinjasta, kuten Eräopen, Ferhill´sin, Hanhiaavan, Laajanluovin ja Pitkän. Narttulinjalla tarkoitetaan sitä, että tytär jatkaa sukua äitinsä jalanjäljissä, seuraavaksi tyttärentytär ja niin edelleen. Narttulinjaa voi seurata lukemalla sukutaulun alinta riviä.

Alla Saksanseisojakerhon 70-vuotisjulkaisuun vuonna 2013 kirjoittamani artikkeli Uudenjoen kennelin narttulinjasta.

Uudenjoen kennelin narttulinjassa 19 sukupolvea kotimaisia koiria

Risto Lassila

Karkeakarvaisten saksanseisojien kasvattajapioneeri Aino Kostamuksen von Westen-kennelin kantanartun Donnan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Risto Lassilan Uudenjoen kennelin narttulinjassa on 19 sukupolvea kotimaisia koiria, alkaen Donnasta.

Koirallani Uudenjoen Erä-Vimmalla (FIN35950/04A) oli ensimmäinen pentue keväällä 2010. Pidin tärkeänä saada narttupentuja sijoittumaan hyviin koteihin jalostustyöni jatkoa ajatellen, koska itselläni ei ollut mahdollisuutta jättää uutta pentua kolmen koirani Ampin, Vimpen ja Ompin rinnalle. Alma eli Amppi on Vimman äiti ja Uudenjoen Omelia eli Omppi on Vimman sisarpuoli.

Kaupittelin narttupentua puoliväkisin kantanarttuni Alman kasvattajalle Simo Hietalahdelle. Simo ei alkuun innostunut ajatuksesta, koska hänelläkin oli useita koiria sillä hetkellä. Jostakin päähäni pälkähti ajatus houkutella Simppaa sillä, että Vimman narttupennut polveutuvat emälinjassa hänen kantanartustaan Kitinevan Siinasta. Saatoin hyvällä syyllä maalailla uhkakuvaa, että tämä voisi olla Simon viimeinen mahdollisuus palata oman kantanarttunsa emälinjaan, koska muilla Erä-pentueen nartuilla ei vielä tuolloin ollut jälkeläisiä, eikä Alma voisi saada enää pentuja. Muistutin myös, ettei Simon nykyinen narttukoira ole samaa emälinjaa, vaikka onkin Vimman velipojan Uudenjoen Erä-Severin jälkeläinen.

Perehdyin itsekin siihen, mitä tärkeäksi pennunvalintaperusteeksi mainostamaani narttulinja tarkoittaa tutkimalla oman narttuni Erä-Vimman sukutaustaa tarkemmin. Yllätykseni oli melkoinen, kun havaitsin Vimman emälinjan alkupäässä monta sukupolvea von Westen- kennelin koiria. Kennelliiton Koiranetissä narttulinjan ensimmäinen koira on Rhea von Westen (SF00470/53) ja Saksanseisojakerhon tietokanta ulottuu vielä yhden sukupolven kauemmaksi, vuoteen 1950, josta löytyy Rhean äiti Erra von Westen SF02106/50.

Pyörittelin asiaa mielessäni. Kerhon jalostustoimikunta kantaa huolta kotimaisten vanhojen kantojen säilyttämisestä. Yllättäen oma narttulinjani osoittautui hyvin suomalaiseksi. Tarkastelin tietokannan pentuesuunnitelmista muiden kasvattajien narttukoirien taustoja ja havaitsin Eräopen, Hanhiaavan, Ferhill`sin, Pitkän ja Laajanluovin kenneleiden narttulinjoissa von Westen-kennelin koiria. Pääsääntöisesti kotimaisuus kuitenkin jatkuu vain muutaman sukupolven ajan.

Mietin mistä voisin saada tietoa narttulinjani koirista vuotta 1950 aikaisemmilta ajoilta. Muistin lukeneeni Saksanseisojakerhon 60-vuotisjulkaisusta karkeakarvaisen saksanseisojan kasvattajapioneerista, von Westen-kennelin emännästä Aino Kostamuksesta ja hänen koiristaan. Etsin kirjan käsiini ja löysin siitä Seppo Takamaan ansiokkaan artikkelin. Kiinnostukseni kasvoi entisestään, kun luin Mummelin uraa uurtavasta karkeakarvaisten saksanseisojien kasvatuksesta Suomessa, hänen ensimmäisestä koirastaan Donnasta (s. 1923) ja sen jälkeläisistä. Artikkeli ei tuonut täyttä selvyyttä Vimman emälinjan alkupäähän, joten päätin tiedustella lisätietoja Seppo Takamaalta.

Löysin Sepon sähköpostiosoitteen vuodelta 2007, jolloin tapasimme Lapuan Riistakoirassa, hänen tehdessään kisajuttua Koiramme-lehteen. Tiedustelin lähinnä 1940-luvun alkuun ajoittuvista von Westen-kennelin pentueista. Seppo kertoi vastausviestissään hauskasta sattumasta kysymykseni ajankohtaan liittyen, koska hän oli parhaillaan kirjoittamassa Mummelin kasvatustyöstä uuteen kirjaansa ”Lintukoirissa vara parempi ja lohikaloissa…”.  Vaihdoimme muutamia sähköposteja ennen kuin saatoin varmistua narttulinjani polveutumisen Mummelin ensimmäisestä koirasta Donnasta. Omat mahdollisuuteni taustojen selvittämiseen rajoittuivat julkisiin tietokantoihin, joten Sepon tiedot ja hänen keräämänsä aineisto olivat korvaamattoman tärkeässä roolissa. Kiitän Seppoa omasta ja harrastajakuntamme puolesta arvokkaasta työstä Suomen karkeakarvaisten saksanseisojien historiantutkijana ja tallentajana.

Suomen karkeakarvaisten saksanseisojien osalta keskustellaan usein suosivatko kasvattajat liikaa ulkomaalaisia jalostusuroksia kotimaisten koirien kustannuksella. Valistuneimmissa kannanotoissa huomioidaan genetiikan lainalaisuudet ja jalostuspohjan laajentaminen, kun rajoittuneimmat näkemykset perustuvat koiran väritykseen.

Urosvalinta voi olla kasvattajalle askel tuntemattomaan. Ulkomaisten koirien taustojen selvittäminen ei ole nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassakaan yksinkertaista, ja epämieluisat ominaisuudet osataan salata niin ulkomailla kuin Suomessa. Toisaalta on sanottu, että harkittu ulkomaisten urosten käyttö voi pelastaa vanhat kotimaiset linjat liiallisen sukusiitoksen vaaroilta. Koiranjalostusta voi verrata arpapeliin, jonka lopputulosta parhainkaan pelaaja ei voi tarkasti ennakoida. Varmat vihjeet eli vanhempien ominaisuudet pettävät, kun pennut saavat perintötekijöitä esi-isiltään. Tytär saattaa olla hyvinkin erilainen kuin emänsä, mutta emän ominaisuudet voivat pulpahtaa uudelleen esiin tyttären jälkeläisissä. Urosvalintakin vaikuttaa. Harkitsevalla kasvattajalla ja pennunottajalla riittää päänvaivaa arvaillessaan syntyvien pentujen ominaisuuksia.

Koiranjalostus on aaltoliikettä: väliin tulee onnistumisia, sitten taas aallonpohjia, ja epäonnistumisen hetkellä tulee herkästi mieleen vaihtaa narttulinjaa. Mutta muuttuvatko asiat miksikään narttulinjaa vaihtamalla, vai olisiko sittenkin hyvä ajatus jatkaa samalla sukulinjalla ja korjata mahdollisia ongelmia tarkalla urosvalinnalla?

Pitkästä kotimaisesta linjasta ja siitä kertyneestä tiedosta saattaa olla apua. Suomalainen kasvattaja tuntee paikallisen riistan käyttäytymisen ja luonnonolosuhteet ulkomaalaista kasvattajaa paremmin ja osaa siten jalostusvalinnoissaan tavoitella Suomen olosuhteisiin soveltuvia hyvältä koiralta vaadittavia käyttöominaisuuksia. Näkemyseroja esiintyy tosin siitäkin, millainen hyvä koira on, eikä makuasioista voi kiistellä. Pitkästä kotimaisesta kehityskaaresta voi ainakin päätellä, että vuosikymmenestä toiseen narttulinjan koirien omistajat ovat pitäneet koiriaan olosuhteisiimme sopivina ja jalostuskelpoisina, koska ovat teettäneet niillä pentuja. Erä-Vimman narttulinjassa urosvalinnat ovat olleet pääosin ulkomaalaisia koiria, kuten oheisesta taulukosta voi havaita. Jäin miettimään kuinka suuri vaikutus vieraalla verellä on ollut linjan säilymisen kannalta.

Mummelin ensimmäisen koiran Donnan syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna tasan 90 vuotta ja kuin juhlavuoden kunniaksi Donnan aloittama suomalainen narttulinja saa taas jatkoa. Vimman pentu Uudenjoen Sänki-Sisna on astutettu Boss vom Weissen-Moorin kanssa ja Vimman toiseen ja samalla viimeiseen pentueeseen syntyi ainokaisena narttupentuna Uudenjoen Parta-Piitu.

Oheisina kuvat kantanarttu Donnasta ja saman emälinjan jälkeläisestä Uudenjoen Sänki-Sisnasta 19. sukupolvea myöhemmin.

Suomalainen karkeakarvaisten saksanseisojien jalostustyö jatkuu! ”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jalostus

Vanhemmat kirjoitukset »