Riston koirablogi

Ajankohtaista

Sunnuntai 24.2.2019 klo 11.35 - Risto

Odotusaikaa on vielä noin viikon verran jäljellä. Piitu voi paksusti ja kuvassa se totuttelee köllöttelemään eilen kasatussa pentulaatikossa. Odotusaika on mennyt hyvin mutta ulkoilulenkeillä saa olla varovainen vaihtelevasta säästä johtuvan liukkauden takia. Muiden koirien kanssa ei parane enää riehua. Kaikki alkaa olla valmista.

Piitu_makoilee_24.2_2p.jpg

Piitu_seisoo_24.2_2p.jpg

Piitulla menee vielä pitkä aika ennen kuin se pääsee Jessin ja Erran mukana maastoon.

Jessi_ja_Erra_lahdossa_2p.jpg

Muuta tärkeää ja ajankohtaista asiaa on kuivalihojen teko. Otin eilen tähän tarkoitukseen varaamani kalvottomat ja kaikin puolin moitteettomat hirvenlihat sulamaan. Seuraavana vaiheena on suolaus ja lopuksi kuivatus. Kuivalihojen teko onnistuu näilläkin leveysasteilla perinteisellä tavalla ulkona kuivattamalla. Hyvää tulee ja verenpaine pysyy korkealla, voin vakuuttaa.

kuivaliha_24.2_2p.jpg

Avainsanat: Piitu

Aika-pentueen treeniaika

Sunnuntai 3.2.2019 - Risto

Kylmä sää ei pelottanut viittä Uudenjoen SF Aika-pentueen koiraa ja ohjaajaa, jotka osallistuivat tänään pentueen ensimmäisiin pihatreeneihin. Kuukauden kuluttua vuoden ikäisten koirien koulutustasoissa oli eroja mutta kaikkien kanssa oli tehty töitä ja kehitystä oli tapahtunut. Pidin näkemästäni, pennut olivat mukavan oloisia ja näköisiä.

Tarkoitus on jatkossa kokoontua kerran kuukaudessa harjoittelemaan perusasioita, kuten tottelevaisuutta häiriötekijöissä ja noutoa. Keväämmällä siirrymme pellolle ja vesityöpaikoille.

Alli vuorollaan tulossa luokse

Allin_vauhtia_p.jpg

Jarkon Aika-Sauhu

Sauhu_p.jpg

Sauhupaa_p.jpg

Eskon Aika-Jyry

Jyry_p.jpgJyrypaa_p.jpg

Juhan Aika-Repe

Repe_p.jpgRepepaa_p.jpg

Villen Aika-Iines

Iines_p.jpgIinespaa_p.jpg

Jounin Aika-Alli

Alli_p.jpgAllipaa_p.jpg

Avainsanat: Jessi, Koulutus, Jessy&Vico,

Piitu on kantavana

Keskiviikko 30.1.2019 klo 21.56 - Risto

Piitu todettiin tänään kantavaksi eli odotus jatkuu! Lupasin kehua yhdistelmän koiria suunnitelmien edetessä.

Odotan FI MVA Taavi-Tuulin Amadeuksen ja J-14 FI MVA Uudenjoen Parta-Piitun yhdistelmästä syntyväksi rotumääritelmän mukaisia liikkuvia ja hyväluonteisia metsästyskoiria. Uskon että pennut ovat vanhempiensa tavoin varhaiskypsää koiratyyppiä, joille nouto ja vesityöskentely ovat mieluisia. Molemmat vanhemmat ovat terveitä eikä niillä ole ruoka-aineallergioita tai muitakaan sairauksia.

Amadeusta voi käydä katsomassa kotona Turussa tai 2.2.2019 fasaanijahdissa Mouhijärvellä. Lisätiedot Ristolta p. 0400 300 513 tai Jarilta p. 040 504 7318. Pentutiedusteluille on aikaa vielä reilu kuukausi eli pentujen syntymään ja varausmaksuvaiheeseen saakka.

Uroksen valinta käynnistyi toden teolla vasta Toholammin uroskatselmuksessa joulukuussa, vaikka mietintämyssy on toki ollut päässä pitkin syksyä. Katselmukseen osallistui monta hyvää urosta. Olin kiinnostunut katselmukseen ilmoittautuneista Amadeuksesta ja veljestään Artusta, mutta kumpikaan ei päässyt paikalle.

Tarkastelin aluksi urosten lonkkaperimää, luonteita ja ulkomuotoseikkoja. Ruskeat urokset ohitin, kuten myös mustapäistäriköt, jotka ovat kiellettyjä täysruskealle nartulle. Yritin muodostaa kuvan käyttöominaisuuksista KAER-koekertomusten sekä kuulemani ja näkemäni perusteella. Koekertomusten teksteistä ja laatuarvostelupisteistä saa hyvän kuvan koirien ominaisuuksista. Tästä kiitos tuomareille ja koejärjestelmällemme. Hausta, vauhdista ja erityisesti metsästyshalusta saadut pisteet ovat minulle tärkeitä, koska arvostan aikaansaavaa koiratyyppiä. Yritän järkeillä mahdollisimman paljon mutta lopulta valinta syntyy tunteella ja tuntemuksella. Haluttu uros ei välttämättä ole aina käytettävissä, joten yhden kortin varaan ei voi jättäytyä. Ennen astutuspäätöstä koirien terveystilanne varmistetaan uroksen omistajan sekä kasvattajan kesken ja pyydetään jalostusneuvonnan mielipide, niin tehtiin nytkin.

Saksan reissujen jälkeen ajatukseni oli etsiä Piitun uros tutuista Suomen suvuista ja mielellään oman narttulinjan suunnalta. Omien kasvattieni jälkeläisistä olisi löytynyt hyviä vaihtoehtoja, mutta vielä ei ollut niiden aika. Amadeuksen taustoista löytyy monia menestyneitä koiria ja tuttuja sukuja.

Yhdistelmän sukutaulu

Amadeuksen eli Demon koekertomuksista saa kuvan riistaintoisesta liikkuvasta koirasta. Tämä vastaa hyvin sitä mitä omistajapariskunta Merja ja Jari koirastaan kertoivat ja minkä totesin itsekin piipahtaessamme pellolla. Demo on Jarin metsästyskoira ja Merjan Agility-kaveri. Se on riistainnostaan huolimatta yhteistyökykyinen ja pysyy hyvin hallinnassa, aivan kuten Piitukin. Jarin kertomus Demon ja mäyrän kohtaamisesta vakuutti petoeläinkovuuden osalta. Piitun edesottamukset tuntien en voi suositella pentuja kissatalouteen.

Alla linkkejä Demon koekertomuksiin, joista kannattaa huomioida ominaisuuspisteet suhteessa rodun keskimääräisiin pisteisiin. Alla myös blogissa aikaisemminkin esillä ollutta materiaalia Piitusta.

Minulla oli vaikeuksia löytää vanhoja kirjoituksia, koska avainsanalistaus löytää niitä hyvin suurpiirteisesti😊 Onneksi hakutulosten alareunan painikkeella saa lisää vanhempia kirjoituksia näkyville. Pitäisi ryhdistäytyä avainsanojenkin osalta.

Demon koetulosten keskiarvot

Demon AVO 1

Demon VOI 1

Tietoa Piitusta ensimmäisen pentueen yhteydessä

Piitun noutovideoita

Pakkasia pitelee

Torstai 24.1.2019 klo 23.36

Viime viikonloppuna oli kova pakkanen niin kuin nytkin. Kävimme koiren kanssa pienellä lenkillä lisäämässä syötävää riistan ruokintapaikoille. Jyvät maistuvat rusakoillle ja pikkulinnuille.

riistapelto.JPG

Alla toivottavasti tuleva mammakoira pakkasessa kuvattuna. Asialle saadaan varmuus pentu-ultrassa ensi viikon keskiviikkoiltana.

piitu_sivusta_pakkasessa_p.jpg

piitu_pakkasessa_p.jpg

Tiistaina pakkanen lauhtui sen verran, että koirat pääsivät kaipaamalleen juoksulenkille. Näin sitä jaksaa pidemmänkin lenkin.

juoksulenkki_p.jpg

Avainsanat: Piitu

Muutama kuva

Tiistai 15.1.2019 klo 22.13

Tässä muutama kuva Piitusta ja Demosta odotellessa. Odottelen kuukauden loppupuolelle ajoittuvaa ultrausta ja sopivaa hetkeä kehuakseni lisää yhdistelmän koiria :-)

Kennelin kaikilla koirilla alkoi juoksut Demon vierailun aikana. Uroksen mielestä myös Jessi vaikutti hyvin viehättävältä, eikä Jessikään olisi vastustellut läheisempää tuttavuutta.

demo_ja_jessi.jpg

Demosta otettiin muutama kuva kovassa pakkasessa juuri ennen kotimatkaa.

demo_sivusta_p.jpg

demo_istuu_p.jpg

Kuvassa Demo lähdössä kotimatkalle tyttären auton takapenkillä.

demo_kotimatkalla_p.jpg

Piitu rentoutuu sulhasen lähdettyä.

piitu_juoksee_radanvarressa_3.jpg

Muutama kesäinen kuva Piitusta.

Piitu_suolla_2015_p.jpg

piitu_kantaa_sorsaa_p.jpg

piitu_nayttelyssa_3.jpg

Avainsanat: Jalostus, Piitu

Piitu ja Demo

Lauantai 5.1.2019 - Risto

Syntymättömien pentujen kauppa käy kuumana. Varaa sinäkin omasi😊

Piitu_ja_Demo.jpeg

Astutusilmoitus on mielestäni hieno ja ottaisin mielelläni kaiken kunnian sen tekemisestä itselleni, mutta kukapa minua uskoisi.

Taulu on Jenni Hyytiäisen käsialaa, kiitos Jenni avusta!

Yhdistelmästä tulossa lisää tarinaa lähiaikoina..

 

Avainsanat: Piitu, Jalostus

Lisää hyviä lintukoiria

Tiistai 1.1.2019 klo 15.57 - Risto

Vuosi vaihtui elinvoimaisissa merkeissä, kun Taavi-Tuulin Amadeus astui Uudenjoen Parta-Piitun tänään 1.1.2019. Pentujen odotetaan syntyvän maaliskuun alkupäivinä.

Astutusreissu Merjan ja Jarin luokse Turkuun viime torstaina oli auttamattomasti liian aikaisessa. Perjantaiaamuna otettu progesteroniarvo ei käynyt yksiin Piitun käyttäytymisen kanssa. Lyhyen neuvonpidon jälkeen päätimme, että Amadeus eli tuttavallisemmin Demo, lähtee Haapajärvelle kosiomatkalle. Kova yritys tuotti tänä aamuna tulosta ja koirat olivat hyvän aikaa kiinni toisissaan.

Demosta voin lyhyellä kokemuksella sanoa, että se oli mainio automatkakaveri ja on sopeutunut huomaamattomaan elämään meillä kodinhoitohuoneessa. Se on itsevarma, hyväluonteinen ja miellyttävä koira, joten ei ole ihme, että se on kotiväen mieleinen. Demolla ei ole meillä mitään hätää, mutta Turussa tuntuu olevan jo kova ikävä. Kirjoitan yhdistelmän koirista ja uroksen valintaperusteista myöhemmin tarkemmin.

Ajatusten selkiydyttyä Piitun toisessa pentueessa on tarkoitus palata oman pitkän narttulinjan suuntaa. Piitun ja Demon yhdistelmässä tavoitellaan kotikonstein koulutettavia innokkaita ja yhteistyöhaluisia koiria, joiden käyttöominaisuudet soveltuvat pienriistan metsästykseen sekä maalla että vedessä. Raakaa petoeläinkovuutta löytyy molemmasta vanhemmasta. Omistajien kertomusten ja koekertomusten perusteella voi päätellä Demon olevan taitava koira. Pennunotosta kiinnostuneiden ei tarvitse olla luulopuheiden varassa, koirien taustat ja terveystulokset ovat kaikkien saavutettavissa useiden sukupolvien ajalta. Kannattaa soittaa ja kysellä lisää, jos tavoitteiden mukainen koiranpentu kiinnostaa.

Mielestäni yhdistelmässä toteutuu mainiosti Uudenjoen kennelin kotisivuilla mainittu jalostustavoite: ”Kennelin ensisijaisena jalostustavoitteena on rotumääritelmän mukainen riistaintoinen ja monipuolinen metsästyskoira, joka haluaa työskennellä ahkerasti koko reissun ajan ja viihtyy kotioloissa rauhallisesti. Jalostusyksilöiden valinnassa terveys-, luonne- ja ulkomuoto-ominaisuuksilla on ratkaiseva merkitys.”

Vaikka ulkomuoto-ominaisuudet mainitaan tavoitteista viimeisimpänä, myös niillä on merkitystä. Yhdistelmän molemmat koirat ovat hyväkarvaisia Suomen Muotovalioita.

Kuvassa Taavi-Tuulin Amadeus ja Uudenjoen Parta-Piitu tauolla koiratalossa.

Demo_ja_Piitu_2.jpg

Avainsanat: Piitu, Jalostus

Riistarikasta uutta vuotta 2019

Tiistai 1.1.2019 - Risto

Hyvää ja riistarikasta uutta vuotta 2019

Vuodet vaihtuva nopeasti ja metsästyskaudet tuntuvat vuosi vuodelta lyhyemmiltä.  Aloitin viime syksyn lomani sorsanmetsästyksellä. Nautimme Piitun, Erran ja Jessin kanssa täysin siemauksin kuukauden pituisesta lomasta ja luonnosta. Lintukannat olivat parhaat mitä 5-vuotta täyttäneiden Piitun ja Erran elinaikana on tähän saakka ollut. Viime vuosina nuoren koiran kouluttaminen metsässä on ollut turhauttavaa, koska tilanteita on tullut harvakseen. Nyt metsässä oli mukava kulkea hirvikärpäsistä huolimatta.

Saksalaistaustainen Jessikin pääsi metsälinnun makuun.

Jessi_kanta_teerta_2.jpg

Seisojaa koulutettaessa lintutilanteissa yleensä ammutaan, vaikka tarkoitus ei aina ole saada saalista. Kunnialaukaus ilmaan totuttaa koiraa laukaukseen ja opettaa sitä pysymään paikallaan linnun siivittäessä, koska jokaista laukausta ei automaattisesti seuraa nouto. Sivustaseuraaja saattaa saada väärän käsityksen ja pahan mielen kovaa pauketta kuunnellessaan. Varsinkin rauhoitusaikana tapahtuvat koulutus saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä ja pahennusta.

Saksanseisojan koulutusopas opastaa ensimmäisen linnun ampumisesta seuraavasti: "Kun olet päässyt niin pitkälle, että koirasi seisoo rauhallisesti, etenee reippaasi ja on ehdottoman rauhallinen myöskin lentoonlähdön aikana, voit ampua siltä ensimmäisen lintunsa. On hyvä, jos Sinulla tässä vaiheessa on toveri mukanasi, sillä voi hyvinkin sattua, että kiihkeä nuori koirasi syöksyy oma-aloitteisesti noutamaan nähdessään linnun putoavan. Vielä suurempi on mahdollisuus, että se kerran noutamisen makuun päästyään syöksyy seuraavan laukauksen jälkeen, oli lintu pudonnut tai ei. Molemmissa tapauksissa on oltava varuillaan saattamaan se maahan tai tempaisemaan opetusköydestä. Jos koira tässä tilanteessa pääsee kaikista varotoimenpiteistäsi huolimatta syöksymään, syöksy itsekin taas sen perään ja tuo se (ilman lintua) lähtöpaikalleen makaamaan samalla tavoin kun sen seisontakoulutuksessa tehtiin."

Meillä useimmilla on perinteisesti ollut tapana ajatella ja sanoa harrastuksestamme, ettei saalis ole pääasia. Nykyaikana totuus on toinen, koska someen on saatava reilusti saaliskuvia..

Kaikki saliksi saatu on aseteltava näyttävästi ja kuvattava koiran kanssa useista kuvakulmista😊 Sivustaseuraaja saattaa paheksua.

Tässä alla muutama todiste, ettei me Piitun, Erran ja Jessin kanssa oltu viime syksynä muita huonompia.

Jessi_ja_sorsa_2.jpg

pyyt_ja_liivi_2.jpg

Piitu_ja_lakat_2.jpg

Piitu_ja_teeri_2.jpg

Piitu_ja_pyy_2.jpg

era_ja_metso_2.jpg

kolme_koiraa_ja_teerta_2.jpg

Avainsanat: Metsästys, Koulutus; Jessi, Erra, Piitu

Hyvää Joulua

Maanantai 24.12.2018

Uudenjoen kennel toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa kaikille kavereille sekä tutuille ja tuntemattomille blogin seuraajille!

Joulu herkistää muistelemaan menneitä ja elettyä elämää. Vanhalla kotivideolla Uudenjoen kennelin kantanarttu Alma noin vuoden ikäisenä kutittaa nuorimmaista.

Video

Näyttelytulostakin tuloo

Sunnuntai 16.12.2018

Uudenjoen SF Aika-Lumi valittiin parhaaksi juniorinartuksi Helsinki Winner-koiranäyttelyssä eilen ja näin Lumi sai komean tittelin HeJW-18 nimensä yhteyteen. Anne Rumpunen-Virtanen esitti Lasse Huuskon omistaman koiran ansiokkaasti. Mahtava juttu!

Onnea ja paljon kiitoksia molemmille yhteistyökoiran eteenpäinviemisestä!

HeW2018_2.jpeg

En ole nähnyt Lumia luovutuksen jälkeen mutta olen huomioinut näkemieni Lumin sisarusten sopusuhtaiset ulkomuodot. Pennut täyttävät maaliskuussa vuoden ja ne ovat Jessi-emänsä tavoin vielä pienikokoisia. Lumin sisar Uudenjoen SF Aika-Kyllikki ei kokonsa takia menestynyt vielä Helsingin näyttelyissä. Toivotaan hidaskasvuisuuden heijastuvan lujana luustona aikuisiässä. Etsin pikaisesti alle muutamia kuvia pennuista. Pahoittelut jo etukäten, jos nimissä tuli sekaannusta. Kaikista ei löytynyt sopivia kuvia, joten muistakaapa lähettää niitä.

Kyllikki

Kyllli.jpeg

kyllisivu_2.jpeg

Kone

kone_2.jpeg

Jyry

Jyry_2.jpeg

Iines

Iines_2.jpeg

Repe

repeistuu_2.jpeg

Sauhu

sauhu_2.jpeg

Pommi

Pommi_2.jpeg

Alli

Alli_2.jpeg

Jessi-äippä

jessipaa_2.jpeg

Hyvät ulkomuodot ovat plussaa. Kiinnitin huomion myös muihin kuin ulkomuotoseikkoihin, etsiessäni pentua Saksasta. Olin erityisen kiinnostunut käyttöpuolen ominaisuuksista ja vahvasta narttulinjasta. Spanger-Forstilla on pitkä narttulinja ja kovista käyttöpuolen ominaisuuksista kertova maine. Kennel menestyi jälleen tänä syksynä Hegewaldissa erittäin hyvin. Onnittelut Hermannille! Voittaja Abbi on Jessin äidin siskon pentu. Ohessa Hegewald 2018 koirien kuvat tuloslistan järjestyksessä. Kahdenkymmenen ensimmäisen koiran joukosta neljäsosa on Spanger-Forstin kennelin koiria ja lisää löytyy, kun selaa listaa eteenpäin!

Kaikki Spanger-Forstin kennelin nykyiset koirat tulevat samasta narttulinjasta ja Jessi on ensimmäinen tähän linjaan kuuluva Suomeen tuotu narttu. Yessy II Vom Spanger- Forstin sukutaulussa kennelin oma narttulinja jatkuu kuuden sukupolven ajan.

Avainsanat: Onnittelut, Jessi, Aika-pentue, Yessy&Vico

Tulosta tuloo

Perjantai 14.12.2018

Tosi-pentujen tuloslista on komistunut entisestään. Junkkarin jälkeen NUO 1- tulokseen ovat yltäneet Seppo ja Tosi-Oma sekä Jouni ja Tosi-Tazzi. NUO2- tulokseen Jukka ja Tosi-Terri sekä Jukka ja Tosi-Urho.

Eli neljä ykköstä ja kolme kakkosta, hurjasti onnea kaikille!

Piitu katsoi jo pentuvaiheessa, että aivan pitelemätön porukka.

Piitu_istuu.jpg

Karavaani kulkee!

Tosi-pennut_autossa.jpg

Piitun seuraavaan pentueeseen on muutamia hyviä urosvaihtoehtoja mutta mietintämyssy on vielä päässä.

Avainsanat: Piitu, Tosi-pentue, Onnittelut

Tosi-pennut Junkkarissa

Keskiviikko 24.10.2018

Tosi-pentue kokoontui Toholammelle peltotreeneihin viikkoa ennen Junkkaria.

Junkkaritreenit_Toholla_p.jpg

Olin tyytyväinen näkemääni. Kaikki koirat olivat heränneet riistalle ja esittivät riistalle pyrkivää hakua. Myös ohjaajat olivat tehneet kotiläksynsä kiitettävän hyvin. Treenipaikan isäntä Jarno avusti harjoituksissa ja totesimme yhdessä, että Junkkarista voi odottaa vaikka kuinka hyviä tuloksia, jos tuurit sattuvat kohdalleen. Olen aina korostanut noutokoulutuksen tärkeyttä. Kaikilla ei vielä ollut tarpeeksi jämäkkää ote koiristaan, joten noudon onnistumisesta ei ollut täyttä varmuutta.

Pentueen edesottamukset näyttivät siltä mitä Brunontytön Einon ja Uudenjoen Parta-Piitun pennuista uskalsin odottaa ja mitä blogiin kirjoitin pentuetta suunnitellessani: ”Yhdistelmästä on täysi syy odottaa syntyvän samaa käyttökoiratyyppiä, jota Uudenjoen kennelin koirat ovat aikaisemminkin edustaneet. Ainakin varhaiskypsiä ja liikkuvia pentuja luulisi tulevan. Molemmat vanhemmat ovat tervepäisiä ja hyväluonteisia, joten pennuista voi odottaa myös kotioloihin sopeutuvia. Kokonsa puolesta molemmat ovat sopusuhtaisia ja pienehköjä kiinteitä koiria. Minun silmääni molemmat näyttävät metsästyskoirilta.”Tässä koko blogikirjoitus.

Junkkari meni hienosti ja kasvattaja saa taas olla ylpeä ja kiitollinen aktiivisista kasvatinomistajista. Kiitos teille kaikille!

Tosi-Ruska, l. Mira

Mirap.jpg

Tosi-Tazzi

Tosi-Tazzip.jpg

Tosi-Oma

Omap.jpg

Tosi-Terri

Tosi-Terrip.jpg

Tosi-Varma

Tosi-Varmap.jpg

Tosi-Raju

Raju1p.jpg

Junkkarissa lauantain kova tuuli aiheutti vaikeat olosuhteet nuorille koirille. Jukka ja Tosi-Terri sekä Seppo ja Tosi-Oma oli arvottu samaan ryhmään, jonka edesottamuksia lähdin maastoon seuraamaan. Lintuja ei löytynyt, ne lymysivät jossakin tuulelta suojassa ja koirilta piilossa.

Tauko paikalla maastossa.

Seppo_Oma_p.jpg

JukkaTerri_maasto_p.jpg

Päivän hakuerien aikana ainoastaan yksi koira löysi linnut seitsemän koiran ryhmästä mutta valitettavasti sekin epäonnistui, eikä saanut seisontaa. Päivän päätteeksi siirryimme perinteiseen ”fasaanipankkiin”, josta lintuja löytyisi varmasti. Terri ja Jukka pääsivät kokeilemaan onneaan riistapellossa, josta pomppasi noin kymmenen fasaania siivilleen heti alkuvaiheessa, takajoukon vielä kolistellessa autojensa ovia kiinni. Säikähdin Terrin päivän päättyvän tähän mutta koirapa ei höntyillyt lintujen perään. Päinvastoin kuulimme kohta laukauksen ja näimme linnun siivittävän. Ajattelin, että olipa hieno suoritus nuorelta koiralta myrskytuulessa.

Kritiikissä tuomari oli ylistänyt Tosi-Oman hakua. Totesin saman taidon päivällä, kun seurasin sen tuulta myötäilevää kuviohakua ja ihmettelin kuinka vaivattoman näköisesti Seppo ohjaa koiraansa. Ketään ei palkittu ryhmästämme, eikä Terrin riistatyötä hyväksytty riistatyöksi. Mahdollisesti tuomari ei havainnut ensikertalaisen KAER-koeosallistujan ilmoitusta seisonnasta, eikä nähnyt seisovaa koiraa.

Muut neljä Tosi-pentua ylsivät hienosti palkinnoille. Sokerina pohjalla kaksi ensikertalaista saksanseisojan omistajaa ja kokeissa kävijää räjäyttivät pankin. Jiri ja Tosi-Varma saivat NUO1-tuloksen ja parivaljakko palkittiin lauantain kovimmalla tuloksella, 93 pisteellä. Joonas ja Tosi-Raju saavuttivat myös NUO1-palkinnon. Jouni ja Tosi-Tazzi NUO2- ja Janne ja Tosi-Ruska NUO3-palkinnot. Pienestä jäivät kiinni ykköset Tazzilla ja Mirallakin.

Palkittujen ryhmäkuva alla ja ammattilaistasoiset yksilökuvat edellä ovat Jenni Hyytiäisen kuvaamia. Kiitos Jenni hienoista kuvista!

palkitut_p.jpg

Ulkomuotonsa osalta useampi Tosi-pentu saa vielä kehittyä. Varmalla on näyttelyistä serti ja muillekin niitä on jatkossa lupa odottaa, jos omistajat innostuvat asiasta ja perehtyvät näyttelyetikettiin.

Sain kunnian olla haastateltavana Koiramme-lehden 10/2018 Junkkaria käsittelevää juttua varten. Lehtikuvan ilmeestä voi päätellä, miten ylpeänä kennelin isäntä Lapualla esiintyi😊

Koiramme_Junkkari_2018_p.jpg

Kuvassa oikealta Seppo ja J-miehet, Joonas, Jouni, Janne, Jiri ja Jukka.

Avainsanat: Piitu, Jalostus, Tosi-pentue

Metsämestarit

Maanantai 3.9.2018 klo 19.01

Janne_ja_Mira_Niestassa_2.jpeg

Janne Väisänen ja Uudenjoen Tosi-Ruska eli Mira sijoittuivat hienosti kolmansiksi Niesta-kisassa Savukoskella tänään. Niesta on nuortenluokan metsämestaruuskisa, johon osallistui Miran lisäksi myös neljä muuta Tosi-pentueen koiraa. Joonas Riipan Tosi-Raju palkittiin lisäksi NUO3-palkinnolla. Muille tuli rutkasti kokemusta mutta ei onnistumisia vielä tällä kerralla.

Kuvassa viisi loppukilpailuun valittua koiraa. Kisan voitti Eräsissin Eve, om. Henri Tolppanen, toiseksi tuli Brunontytön Karolina, om. Mervi Kukkonen. Onnittelut!

Loppukilpailukoirat_2.jpeg

Metsäkoe on haastava koemuoto nuorille korille. Tämän kesän lämpimät kelit eivät ole mahdollistaneet täysipainoista harjoittelua ja juoksuttamista. Etelä-Suomesta Savukoskelle matkustaneella Mirallakin tämän syksyn ensimmäiset metsälintukosketukset tulivat vasta kisassa!

Kasvattaja saa olla tyytyväinen kisamenestyksen lisäksi aktiivisista pennunottajista. Jokaisen Tosi-pennun hakua on kehuttu koearvosteluissa hyväksi ja yhteyttä pitäväksi. Yhteydenpito on tärkeä ominaisuus peitteisessä maastossa.

Uudenjoen narttulinja sai uuden käyttövalion, kun Mikko Härkösen omistama ja ohjaama Korvanvaaran Brun-Hilla saavutti VOI 1-tuloksen metsäkokeessa viime viikolla. Hilla on Mikon oma kasvatti ja kolmas käyttövalio. Onnea Mikko!

Mikko_ja_Hilla_2.jpeg

Avainsanat: Piitu, Tosi-pentue, Onnittelut, Koulutus

Tottelevaisuuskoulutus huoneessa

Sunnuntai 26.8.2018 klo 11.28 - Risto

Aika-pennut ovat kohta puolivuotiaita.

Laitoin pentueen WhatsApp-ryhmään ohjeen tottelevaisuuskoulutuksesta, joka aloitetaan sisätiloissa.  Saksaseisojan koulutusoppaan kohdassa ”tottelevaisuuskoulutus huoneessa”, annetaan ohjeet istumisen, luoksetulon, maahanmenon ja paikalleen jäämisen sekä seuraamisen opettamisesta. Lisäohjeena kirjoitin salaperäisesti, ettei perille ole kiire, mutta pitää tietää mihin on menossa.

Useampi ohjeensaaja ihmetteli, miksi annan tällaisia alkeisohjeita tässä vaiheessa, kun oma pentu on osannut nämä ja paljon muuta jo monen kuukauden ajan.

Nyt on kyse tottelevaisuuskoulutuksesta, joka mahdollistaa koiran hallinnan. Kyse ei ole muutaman tempun osaamisesta, eikä sillä ole merkitystä, osaako koira tehdä juuri edellä mainitut temput vai joitakin muita.

Koulutusoppaan mukaan varsinaisen tottelevaisuuskoulutuksen voi aloittaa koiran ollessa 6-10 kuukauden ikäinen. Koulutus alkaa sisällä, jolloin koira on koko ajan hallittavissa ja valvottavissa. Samassa yhteydessä mainitaan, että tätä ikärajaa huomattavasti vanhempanakin koira saattaa olla täysin opetettavissa, vaikka tällöin sen oma tahto ja tottumukset saattavat olla jo niin vakiintuneita, että näiden muuttaminen voi olla työlästä.

Jokainen voi miettiä tekeekö koira kuten ohjaaja haluaa, vai siksi että se saa makkaraa. Vaatiminen ja vaatimuksen täyttämisestä saatu palkka ovat tärkeitä seikkoja koiran koulutuksessa. Koiralla pitää olla selvyys, mitä siltä vaaditaan. Vaatimuksen hämärtyessä makkaran jahtaaminen voi muodostua ainoaksi koiran tekemistä ohjaavaksi motiiviksi opetustilanteessa.

Koulutusoppaan ohjein:

” Opetettuasi koirallesi sisällä edellä selostetut liikkeet (lukuunottamatta seuraamista, jonka harjoitteluun olet jo vähitellen päivittäisillä kävely- ja jaloitteluretkillä ryhtynyt), siirryt harjoitteluun ulkona. ”

” Kun koirasi hallitsee edellä selostamani liikkeet ja suoritukset, opetat sille komennoiksi käsi- ja vihellysmerkit, jotka ovat välttämättömät varsinaiseen metsästyskoulutukseen siirryttäessä. Tämä on varsin helppoa, kunhan etenet vähän kerrallaan johdonmukaisesti suorituksesta toiseen. ”

" Käytä pilliäsi alusta alkaen säästeliäästi, sillä monella koiralla on myöhemmin kiusallinen taipumus tulla sille kuuroksi. Koira tottuu runsaaseen pillitykseen niin, että se tulee välinpitämättömäksi sitä kohtaan. Vältä myös tarpeetonta huutamista ja karjumista, sillä siihenkin koirasi pian tottuu ja mekastus menettää tehonsa. "

” Mitä vilkkaampi tai kovempi oppilaasi on luonteeltaan, sitä tiukempi ja määrätietoisempi Sinun on oltava otteiltasi. Jos alkuvaiheessa joustat tai annat koirallesi periksi, et tule pääsemään se kanssa lopulliseen päämäärään! ”

Kohta päästään ulos😊

kyyhky_2018.jpg

Avainsanat: Koulutus, Aika-Pentue

Kirjoitus Hegewaldista Saksanseisojalehdessä 4/2018

Sunnuntai 19.8.2018 klo 15.58

Hegewald, nuorten karkeakarvaisten saksanseisojien kilpailu

Saksan Karkeakarvaisen saksanseisojan rotujärjestö VDD järjestää vuosittain pääjalostustapahtuman Hegewaldin, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1920.

Hegewald- tapahtumaan kuuluu oleellisena osana kilpailu, joka käydään Verbands-Herbstzucht-Prufing (HZP) - kokeen säännöillä. Kokeessa koirat arvioidaan perinnöllisten ominaisuuksien ja koulutuksellisten seikkojen osalta sekä peltotyöskentelyssä että vesityöskentelyssä. Koiran on suoritettava jokainen osa-alue hyväksytysti, muuten koko suoritus hylätään ja kisa päättyy. Koirien ulkomuoto arvioidaan ulkomuotokatselmuksessa. Rakenteesta ja karvoituksen saadut pisteet vaikuttavat koiran kokonaispistemäärään ja siten myös sijoittumiseen kisassa. Koirien luonnetta ja käyttäytymistä tarkkaillaan koko tapahtuman ajan.

Erona tavanomaisiin HZP-kokeisiin Hegewaldin vesikokeeseen kuuluu aina elävä sorsa- työskentely ja ulkomuotokatselmus. Koira voi osallistua Hegewaldiin vain kerran elämässään, vastaavasti kuin Junkkariin Suomessa.


Osallistumiskriteerit

Hegewaldiin voivat osallistua alle kaksivuotiaat koirat.

Ulkomaisilla koirilla on oltava kotimaansa rotujärjestön suositus eli suomalaisilla Saksanseisojakerhon suositus. 

Koiran lonkkien (HD) ja olkapäiden (OCD) on oltava terveet. Röntgenkuvat voi ottaa vähintään vuoden ikäiseltä koiralta, ja ne arvioidaan Saksassa.

Koiralla pitää olla VJP-koe suoritettuna ja kokeen yhteispistemärän tulee olla vähintään 65p. Elävän rusakon jälkityöstä, nenänkäytöstä ja hausta pitää olla vähintään 9 pistettä. Koiralla on oltava hyvä rakenne, karvoitus sekä selvä parta, eikä sillä saa olla hylkääviä virheitä.

Koiran on läpäistävä vesikoe- ja petokovuustestit. Saksan vesikokeeseen kuuluu elävän sorsan jäljestäminen vedessä ja kuolleen sorsan nouto vedestä. Lisäksi vesinoudon yhteydessä todetaan, ettei koira ole paukkuarka. Petokovuudesta on oltava luotettavan henkilön allekirjoittama todistus.

Ilmoituslomakkeen liitteinä lähetetään todenteet edellä mainittujen vaatimusten täyttymisestä, kopio koiran VDD:n rekisteritodistuksesta ja kuitti 150 euron osallistumismaksun maksamisesta.

Kokemuksia Hegewaldista ja siihen valmistautumisesta

Osallistuin koirani Yessy II vom Spanger-Forstin kanssa 84. Hegewaldiin 27-30.9.2017 Saksan Straubingissä, Etelä Baijerissa. Kilpailuun oli hyväksytty 199 koiraa 14 eri maasta. Suomesta osallistui myös toinen koira, Anu Sirviön ja Mikko Rytingin Uri vom Bründlfeld.

Valmistautuessani Hegewaldiin suomensin koesääntöjä ja arvostelukriteereitä, jotta osaisin treenata oikeita asioita. Kyselin vinkkejä Saksan kokeisiin osallistuneilta ja kokeita katsomassa käyneiltä konkareilta. Lisäksi netistä löytyi jonkin verran videoita harjoituksista ja kokeista.

Sain muutamana päivänä harjoitella kokeenomaisissa olosuhteissa Saksassa Yessyn kasvattajan Hermann Hellwinkelin luona ennen VJP-koetta keväällä 2016 ja toisen kerran ennen Hegewaldia.

Ensimmäinen päivä

Hegewald alkoi ilmoittautumisella ja korien valokuvauksella Straubingin messukeskuksessa ja piha-alueella. Väki liikkui tapahtumapaikalla koiriensa kanssa rennosti talutushihnat löysällä, ilman mitään rähinöintiä koirien kesken.

Juhlavissa avajaisissa oli mukana arvovaltaista joukkoa, muun muassa kaksi Baijerin osavaltion ministeriä ja Straubingin ylipormestari sekä metsästys- ja kenneljärjestöjen edustajia. Saksalaiseen tapaan puhujien välissä esiintyivät kansallispukuiset torvisoittajat erilaisissa kokoonpanoissa. Avajaisten lopuksi saimme seuraavan päivän ohjelman eli starttilistat varsinaiseen kilpailuun.

Kilpailijat oli jaettu kahteen osaan, kilpailunumerot 1-100 aloittavat peltotyöskentelyllä ja 101-199 ulkomuotokatselmuksella ja vesityöllä. Starttiluettelossa oli kokoontumispaikan osoite ja kellonaika sekä yhteyshenkilön eli maasto-oppaan puhelinnumero mutta suorituspaikoille siirtyminen oli kilpailijoiden vastuulla.

Toinen päivä

Yessyn kilpailunumero oli 161, joten aloitimme ulkomuotokatselmuksella. Kolmen tuomarin ryhmä tutki jokaista koiraa noin 25 minuuttia. Koirat esiintyivät liikkeessä ja paikallaan mutta niitä ei aseteltu, kuten koiranäyttelyissä on totuttu näkemään.

Vesityöpaikkoja oli kuusi ja jokaisessa oli ryhmätuomari ja neljä avustavaa tuomaria. Meille arvottu vesityöpaikka oli ison joen sivuhaara, jossa vesi oli niin syvää, että koira joutui uimaan heti veteen mentyään. Vesityössä ei saanut käyttää kaulapantaa.

Ensimmäisenä osiona ollut kuolleen sorsan nouto vedestä muistutti kotoista nuoren luokan vesityötä. Koiran lähdettyä uimaan todettiin paukkuarkuus ampumalla kuolleen sorsan viereen haulikolla. Tavoitteena on reipas suoritus ja veteen meno, hyvä ote linnusta, luovutus istualtaan ravistelematta ilman ohjaus- tai kannustustarvetta.

Saksassa vesityö on yksi tärkeimmistä Hegewaldiin treenattavista osioista. Vesityössä vaatimuksena on uimalla tapahtuva pitkäkestoinen etsintä tiheässä kasvustossa, riistan löytäminen ja noutaminen. Tavoitteeni harjoittelussa oli päästä mahdollisimman äänettömään suoritukseen, jossa parhaassa tapauksessa annetaan suullisesti vain kaksi käskyä, alussa noutokäsky ja lopussa luovutuskäsky. Tarvittaessa koiraa ohjataan äänettömästi käsimerkeillä.

Piilotetun linnun etsintä vastaa lähinnä Suomen voittajaluokan vesityötä. Saksalaisilla koepaikoilla on rehevä ranta- ja vesikasvillisuus, jollaista on vaikea löytää kotipuolesta. Sorsa kätketään Saksassa aina rantaveteen kasvillisuuden sekaan, eikä maalle kuten yleensä Suomessa. Löysin harjoittelua varten muutaman sopivan paikan, jotka saivat paremman puutteessa vastata Saksan olosuhteita. Parhaana pidin järveä, jossa oli osittain veden peittämiä monimuotoisia hyllyviä saarekkeita. Mielikuvitusta ja venettä käyttäen sai vaihtelua treeneihin lähestymällä saarekkeita eri puolilta, jolloin koiralle ei muodostunut käsitystä aina samassa paikassa harjoittelusta. Veneen käyttö poikkesi koesuorituksesta, joten lähetystä ja noudon vastaanottoa piti harjoitella myös maalta. 

Koira pitää opettaa työskentelemään uimalla, ilman että se nousee etsimään rannalta. En onnistunut tässä kovin hyvin. Riittävä määrä toistoja hyvässä treenipaikassa auttaa, jos sorsa löytyy aina rantakasvillisuuden seasta ja erityisesti, jos löytöpalkkiona on elävä sorsa.

Hegewaldissa sorsa oli piilotettu tuulen alapuolelle. Yksi tuomareista osoitti suorituksen aluksi suunnan, missä sorsa oli. Yessy lähti tottuneesti uimaan vastarannan suuntaan, kuten olin sen opettanut. Annoin sen mennä, koska poispäin uivan koiran huomion saanti ja suunnanohjaus olisivat edellyttäneet uusia komentoja. Jouduin kuitenkin myöhemmin ohjaamaan koiran haluttuun suuntaan. Parhaana suorituksena pidettiin sellaista, jossa koira lähetettiin suoraan tuomarin osoittamaan suuntaan.

Elävä sorsa

Elävän sorsan etsintää varten linnulta sidottiin toisesta siivestä muutamia siipisulkia veteen liukenevalla paperinauhalla. Lentokyvytön lintu heitettiin veteen ja hätistettiin kasvillisuuden sekaan. Ohjaaja kutsuttiin koiran kanssa paikalle ja näytettiin suunta, jossa sorsa oli ja annettiin lupa laittaa koira etsimään lintua.

Suoritus päättyi, jos lintu ammuttiin tai koira sai sen kiinni ja toi ohjaajalle. Mikäli koira ei löytänyt elävää lintua tai kadotti sen niin noin 20 minuutin haun jälkeen koiralle heitettiin kuollut sorsa ja suoritus päättyi noutoon.

Harjoittelimme pääasiassa sorsametsällä ja etsimällä haavakoita koepaikkojen kaltaisissa olosuhteissa. Kokeessa elävän sorsan käyttäytymisellä on oma merkityksensä lopputulokseen. Esimerkiksi herkästi sukelteleva sorsa on hankala seurattava kokeessa.

Kolmas päivä

Peltotyöskentelyryhmässä oli kolme koiraa ja kolme tuomaria. Koirat laitettiin hakuun vuorotellen lähes tyynessä säässä. Aamukasteinen kaalipelto vaihtui pian apilapelloksi ja rusakoita saatiin liikkeelle. Jos jänis karkkosi pellolla kahlaavaa ryhmää, niin koirat komennettiin maahan ja peitettiin niiden silmät. Jäniksen kadottua näkyviltä, laskettiin vuorossa ollut koira jäljelle. Koiran äänenantotapa arvioidaan rusakon jäljen yhteydessä. Mikäli kokeessa todetaan, ettei koira anna ääntä näkökontaktilla ajaessaan niin suoritus hylätään. Saksan koemaastoissa on runsaasti myös kauriita, vaikka ryhmämme ei niitä tavannut. Kaurisajo ei vaikuta koiran suorituspisteisiin.

Seuraavassa vaiheessa jokaiselle koiralle tehtiin vuorollaan laahausjälki sorsalla. Kilpailijoiden piti itse tuoda jälkieläimet, joita oli myytävänä kisakeskuksessa. Jälkityössä voidaan käyttää joko yhtä tai kahta lintua. Jälkeä vedetään noin 150 metriä yhdellä linnulla, joka jätetään jäljen loppupisteeseen. Toinen lintu viedään maahan koskettamatta noin 30 metrin päähän jäljen jatkeelle. Jäljen tekijä piiloutuu jälkimmäisen linnun taakse ojaan tai jääden maahan makaamaan. Koiran tulee seurata jälkeä ja tuoda toinen lintu ohjaajalle. Toinen jälkityö tehtiin kaniinilla vastaavasti kuin sorsalla mutta jäljen pituus oli noin 300 metriä. Meillä kisa päättyi epäonnistumiseen kaniinin noudossa, eikä kisa muutoinkaan sujunut niin hyvin mitä harjoitukset antoivat odottaa.

Yessyä kouluttaessani en kieltänyt jänisajosta, kuten yleensä olen tehnyt. En tiennyt, mikä on parasta Saksan koevaatimusten kannalta. Ennen VJP- koetta kokenut saksalainen koiranohjaaja sanoi, että hän lähettää koiran jäljelle vain pari kertaa ennen koetta tarkoituksenaan ainoastaan näyttää, mistä on kysymys. Koira innostuu ja kiihottuu helposti liikaa jäniksen hajusta.

Jäljelle lähettäminen on tärkeä vaihe ja sitä kannattaa harjoitella. Kokeissa on oleellista saada koira lähetettyä juuri sille jäljelle, mitä tuomari osoittaa. Koiran saa lähetettyä keskittyneemmin jäljelle, jos se ei havaitse jälkieläintä tai muita näköpiirissä olevia eläimiä. Jäljelle lähettämisessä ei kannata vitkastella, koska hajujälki haihtuu nopeasti varsinkin heteellä.

Koko päivän ajan arvioitiin koiran nenän käyttöä ja hajuaistin terävyyttä, hakua, seisontaa, yhteistyökykyä sekä työskentelyintoa. Lämpötila oli enimmillään 23 astetta varjossa, mikä vaikutti koirien työskentelyhalukkuuteen päivän mittaan. Saksassa riistatiheys on suurempi kuin meillä, ja siksi sinne sopii suppea ja tiheäkampainen haku. Suomessa koiran joutuu opettamaan laajahakuiseksi, jotta riistaa löytyisi. Saksan kokeisiin harjoitellessa kannattaa vaatia tiheä haku ja varmistaa tietolintujen avulla, että riistaa löytyy. Hegewaldissa koiran pitää seistä mutta avanssia ei vaadita.

Jälkitöiden osuus korostuu Saksan kokeissa, joten siihen piti paneutua myös treenatessa. Kokeilin aluksi jäljen vetoa makkaralla ja se toimi hyvin. Nenä pysyi maassa ja jäljen päästä löytyvä makkara maistui. Noudon kouluttaminen ei poikkea kotimaisesta tosin Saksassa noutomatkat ovat pitkiä maalla ja vedessä. Riistaa rikkomaton kanto-ote ja mahdollisimman vähäeleinen ohjaus ovat hyviä tavoitteita molemmissa maissa.

Neljäs päivä

Viimeiseen päivään kuului koirien esittelyä näyttelykehässä, johon koirat kutsuttiin ulkomuotoarvostelupisteiden mukaisessa järjestyksessä. Kisassa parhaiten menestyneet koirat esiteltiin erikseen, kuten myös kasvattajaryhmät.

Päättäjäisjuhlassa jokaisen koiran tulos luettiin yksitellen ja ohjaaja sai noutaa palkintopöydältä valitsemansa palkinnon. Kilpailun kaksi ensimmäistä sijaa menivät italialaisen del Zeffiron kennelin koirille. Voittajan Quentar IV del Zeffiron pistemäärä oli 241,0.

Lopuksi

Hegewald oli ammattimaisesti järjestetty hieno tapahtuma. Tuomarit varmistivat, että kilpailijat tietävät suoritettavana olevan osion vaatimukset. Arviointi tapahtui tuomariryhmän yhteistyönä, yhden tuomareista toimiessa päätuomarina.

Meillä yleisesti lintukoirana käytetty karkeakarvainen saksanseisoja on kotikonnuillaan yleismetsästyskoira. Kokeissa mitataan koiran soveltuvuutta kaikenlaiseen metsästykseen ja eritoten laukauksen jälkeisissä tilanteissa. Riistarikkaissa maastoissa ennen laukausta tapahtuvalla haulla ei ole samaa merkitystä mitä täällä.

Valmistautumisesta voi todeta, että oleellista on tiedostaa, mitä vaaditaan, jotta osaa harjoitella oikeita asioita. Suomen pitkä talvi rajoittaa harjoitteluaikaa, joten vaativat vesi- ja jälkityöosiot on koulutettava nuorille koirille lyhyessä ajassa. Kannattaa treenata kokeenomaisesti, välillä myös porukalla ja kutsua paikalle katsojia, ettei mikään tilanne tulisi eteen ensimmäistä kertaa kokeessa.

Hegewald-tapahtuma ja vierailut Saksassa ovat olleet hyvin avartavia kokemuksia. Parhaat kiitokset opastuksesta ja avusta Hermann ja Britta Hellwinkelille sekä Maret ja Eckhard Brunkenille.

Teksti Risto Lassila ja Jukka Nikkari, mukana tulkkina

Kuvat Risto Lassila

Avainsanat: Koulutus, Jessi

Aika-Pentueen pentupäivä

Sunnuntai 19.8.2018 klo 14.31

Viisi tomeraa koiranalkua Uudenjoen SF Aika-pentueesta osallistuivat Timo Vakkerin vetämään pentupäivään Vehniällä. Kuvassa osallistujat vasemmalta oikealle: Aika- Alli, Aika-Repe, pentueen emä Yessy II vom Spanger-Forst, Aika-Iines, Aika-Pommi ja Aika-Rymy.

Osallistujat_p.jpg

Aika-Alli

Aika-Alli_p.jpg

Aika-Rymy

Aika-Repe_p.jpg

Aika-Iines

Aika-Iines_p.jpg

Aika-Repe

Repe_ja_pojat_p.jpg

Aika-Pommi

Aika-Pommi_p.jpg

Timo kertoi koulutuspäivän aluksi, että seisovalle koiralle tarvitsee opettaa vain kolme asiaa, joita olivat kontakti, nouto ja pysähtyminen.

kaikki_p.jpg

Aluksi koiranohjaajat ottivat kontaktin vapaaksi laskettuihin koiriinsa. Koiran huomion saavuttamiseen Timo opasti möreä-äänisimpiä ohjaajia ottamaan mallia kuoripoikien äänenkäytöstä. Koiran palkkaus nykytrendien mukaisesti on hidasta nautiskelua, jossa koira ehtii antaumuksella keskittymään houkuttimena olevaan makupalaan, yleensä makkaraan. Palkkaus ei ole pelkkää makupalojen syöttämistä.

palkka_p.jpg

Noutokoulutuksen ohjenuoraksi koiranohjaajat saivat tässä vaiheessa neuvon pyrkiä vaihtokauppaan, jossa noutoesine vaihdetaan palkkioon. Luovutusvaiheessa koira palkitaan talon parhaalla makkaralla, kuten edellä on kerrottu. Noutomatkaksi riittää vielä käsien ulottuvuus, ettei koira livahda omille teilleen noutoesineen kanssa. Edemmäksi ei kannata heitellä ennen kuin luovutus toimii kitkattomasti myös riistalla. Noutoharjoittelussa kannattaa huomioida hampaiden vaihtuminen.

Pommi_noutaa_p.jpg

Pysähtymiskoulutuksen tavoitteena on saada koiran liike loppumaan kaikissa tilanteissa, kuten esimerkiksi linnun siivittäessä. Olen opettanut pysähtymiseen paikalla- ja maahan- käskyt saksanseisojakerhon koulutusoppaan opeilla. Myös istu-käskyä voi käyttää pysäyttämiseen, kuten Timo opasti. Käskyyn voi halutessaan liittää pitkän vihellyksen ja käsimerkin, joita maahan- komennossa yleisesti käytetään. Mikäli haluaa lisäksi opettaa ehdottoman maahanmeno-käskyn, pitää tälle olla uusi vihellysmerkki pitkän vihellyksen sijasta. Käsimerkin voi ehdollistaa haluamaansa pysäytystapaan. Saksassa ohjaajat käyttivät kaksipäisiä pillejä, joiden toisessa päässä oli tavallinen pilli ja toisessa päässä hernepilli. Hernepillin pitkä vihellys oli pysähtymismerkki.

Lopuksi jokaiselle koiralle heitettiin muutamia kyyhkyjä. Tässä nähtiin havainnollisesti miten jokaisen pennun into mennä perään väheni kerta kerralta, vaikka niitä ei moitittu peräänmenosta. Koiran pysähtyessä ohjaajat houkuttelivat ne luokseen ja palkkasivat makupaloilla. Neljännen kyyhkyn siivittäessä kaikilla oli jo kova kiire isännän luokse makkaransyöntiin.

Kyyhky_ja_Repe_p.jpg

Timon oppien mukaisesti koirille tehtiin noudot heti kun niihin oli saatu kontakti kyyhkyjen siivittämisen jälkeen. Tämä vaikutti hyvältä konstilta, jota ei ole tullut kokeiltua. Nouto siirtää koiran huomion pois lentävästä linnusta ja toimii samalla eräänlaisena korvikepalkintona saaliin menetykselle. Tätä kannattaa käyttää myös riistatyön yhteydessä maastossa, jos ei voi tarjota pudotusta palkaksi. Itse olen yleensä kutsunut opetusikäisen koiran sivulle riistatyön jälkeen, riippumatta siitä tuliko saalista vai ei.

Kiitos Timolle hyödyllisistä neuvoista. Meillä oli mukava päivä, tästä on hyvä jatkaa.

Repe_vaanii_p.jpg

Avainsanat: Aika-pentue, Jessi, Koulutus

Tosi-pentujen 2. pentupäivä

Lauantai 21.7.2018 klo 13.28 - Risto

Tosi-pentueen pentuetapaaminen pidettiin Vaalassa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Seurasimme Parta-Piitun kanssa neljän innokkaan pennun touhuja Neittävän kylätalolla, joka tarjosi hyvät puitteet tapahtumalle. Tilaa oli riittävästi keskellä hienoa kainuulaista jäkäläkangasta. Ohjelmassa oli noutoa maalta ja vedestä, näyttelykehää, hakua sekä tokoa SSK:n tottelevaisuuskokeen säännöillä. Iltaohjelma huipentui saunomisen ja paljun jälkeen karaokea laulaen.  

Kaikki_koirat_istuu_p.jpg

Äippä Parta-Piitu

Piitu_istuu_p.jpg

Piitu_sivusta_p.jpg

Tosi-Tazzi

Tazzi_istuu_p.jpg

Tazzi_sivu_p.jpg

Tosi-Oma

oma_istuu2_p.jpg

Oma_ja_Seppo_sivu_p.jpg

Tosi-Terri

Terri_istuu_p.jpg

Terri_sivu_p.jpg

Tosi-Ruska (Mira)

Mira_istuu_p.jpg

Mira_sivu_p.jpg

Koirat olivat innokkaan ja tekevän sorttisia. Erityisesti hakuinto, yhteistyöhalu ja hyvä tartuntaote riistasta jäivät kasvattajan mieleen. Kaikki vaikuttivat perus karkkareilta, joiden koulutus vaatii muutakin kuin pelkkää kehumista, jos tavoitteena on huippu metsästyskoira.

Maastossa.jpg

Janne_Mira_ja_Stella_p.jpg

Seppo_Oma_ja_fasu_p.jpg

Tazzi_sivu_ja_Jouni_p.jpg

Luontaisesti innokkaan koiratyypin koiria ei tarvitse innostaa lisää mutta toki niitä pitää kehua moitteen vastapainona. Yhteistyöhaluinen koira seuraa ohjaajan reagointia ja pyrkii toimimaan niin että molemmilla on mukavaa. Koirat pystyvät tunnistamaan sekä positiivisia että negatiivisia tunnetiloja. Kouluttajan roolina on tiedostaa mikä koiran tekemisessä on hyvää ja mikä huonoa ja antaa vastaavanlaista palautetta. Yltiöpositiivinen koulutus ilman uskottavien rajojen asettamista ei toimi vahvaviettisillä koirilla. Koiran ja ohjaajan välisen vuoropuhelun käynnistyminen on usein vaikeaa käytännössä, vaikka teoriassa asia on yksinkertaista. Paikalla olleiden Tosi-pentujen koulutustaso näytti hyvältä, tästä on hyvä jatkaa.

Janne järjesti Vaalassa leikkimielisen noutokisan, jonka kaikki ottivat tietysti tosissaan. Noudettavina olivat mm. fasaani, tyhjä limsapullo, täysi oluttölkki, peuransorkka ja metalliesine. Kokemus oli valttia. Piitu voitti hiuksenhienosti ennen Jannen vanhempaa seisojaa Stellaa. Lupasin noutokisassa palkintona olleen dummyn Tosi-pennulle, joka ensimmäisenä saa täydet pisteet vesityökokeesta. Jukka ja Tosi-Terri eivät pitkään viivytelleet ja kävivät hakemassa Kirsin kanssa palkinnon kotiinsa. Onnea!

Jukka_KirsiTerri_ja_dummy_p.jpg

Riitta opasti koiran ohjaamisessa ja näytti koiriensa Iidan ja Lolan kanssa mallia. Saimme nähdä miten vaivatonta huippukoirien ohjaaminen parhaimmillaan voi olla. Hyvien ohjeiden lisäksi saamme kiittää Riitta maukkaasta fasaanikeitosta.

Riitta_Iida_ja_Lola_p.jpg

Koirista näki, että jokaisen kanssa on tehty kovasti töitä. Syksy tuo uusia haasteita mukanaan ja toivottavasti myös runsaasti riistaa palkaksi vaivannäöstä. Kiitos kaikille mukavista pentupäivistä ja erityiskiitos tapahtumaa puuhanneille Tuulalle ja Jounille.

Hyvin pärjäsi mukana ollut Jessin pentu Aika-Jyrykin, jota Esko ja Kaija tutustuttivat isoihin koiriin.

Jyry_istuu_2_p.jpg

Lopuksi käärmevaroitus. Täälläpäin on näkynyt kyykäärmeitä tavallista enemmän. Jessiä pääsi käärme tuikkaamaan takajalkaan muutama viikko sitten uimapaikalla. Uimasta pois lähtiessä huomasin Jessin jotenkin horjahtavan mutta en kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota. Autosta poistuttaessa huomasin selkeää hoipertelua ja takajalan turvotuksen. Koirillani on aikaisemminkin ollut vastaavia tilanteita, joten arvasin heti mistä on kysymys. Puremasta oli kulunut varmaan jo jonkin aikaa mutta pääsimme onneksi päivystävän eläinlääkärin vastaanotolle ja nesteytykseen.  Oireet olivat kokonaan ohitse parin päivän sisällä. Koirien käärmeenpuremiin ei enää suositella kyypakkausta, ellei puremasta johtuva turvotus uhkaa hengityselimiä. Pureman jälkeen olisi hyväksi estää koiran liikkuminen, ettei käärmeen myrkky pääse leviämään verenkiertoon. Nopea nesteytykseen pääsy on parasta hoitoa.

Jessi_toipuu_p.jpg

Avainsanat: Tosi-pennut, Koulutus

Onnitteluja ja nouto-oppeja

Tiistai 8.5.2018 klo 0.27

Onnea 1-vuotiaille Uudenjoen Tosi-pennuille!

Piitun_perhe_poseeraap.jpg  

Onnitteluiden ohella vähän tarinaa yhdestä koirankoulutuksen kipupisteestä eli noudon opettamisesta. Iloisen ja varman noudon rakentaminen on haastava pala monelle koirakolle. Olen opastanut kasvattieni omistajia samoihin toimintamalleihin joilla koulutan omia koriani. Opastus on havainnollisinta silloin, jos on mahdollisuus näyttää mallia omien koirien avulla. Neuvominen on paljon hankalampaa sanallisesti tai kirjoittamalla. 

Aloitan noudon opettamisen pikkupennuille leikkimällä ja pelkästään kehumalla. Tämä leikkinouto säilyy toisena noutomallina koiran koko eliniän. Jossakin vaiheessa, omilla koirillani aika varhain, mukaan astuu pakko- eli koulutusnouto. Nykyisellään pakko tarkoittaa ainoastaan sitä, että koiran on pidettävä noutoesinettä suussaan, eikä sitä ei saa purra tai pudottaa. Edellinen tehdään silloin kun haluan ja valitsemallani noutoesineellä. Ei riitä, että koira suostuu pitämään jäniksenkarvalla vuorattua kapulaa hetken suussaan silloin kun siltä tuntuu. Teetän leikkinoutoja ja koulutusnoutoja aluksi toisistaan erillisinä siten, ettei koira edes huomaa kyseisten liittyvän samaan asiaan, noutosuoritukseen. Molemmille tavoille on aluksi omat noutoesineet ja erilliset käskyt. Näin toimien pyrin välttämään noudon totaalisen lukkiutumisen, jonka pakkomenetelmillä voi helposti saavuttaa ja josta on valitettavasti myös omakohtaista kokemusta.  

Ihmettelin ensimmäistä seisojaa kouluttaessani, miksi yleisesti puhutaan pakkonoudosta. Ihmettelin mihin sitä tarvitaan? Reilun vuoden ikäisellä Almalla oli mahtavan innokas ja varma nouto. Se nouti mielikseen ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti noutoesineet ja linnut, pihalla sekä maastossa. Olin kouluttanut Alman Saksanseisojan koulutusoppaan leikkien noutajaksi ohjeiden mukaisesti. Ihmettelin miksi oppaassa selostetaan pakkonoutoa sivutolkulla. Olimme lomamatkalla näihin aikoihin keväällä ja Alma oli mukana. Eräänä aamuna ajelin maastoon pientä noutoharjoitusta varten. Komensin pellonreunassa Alman sivulleni, nakkasin noutoesineen kuten aina ennenkin ja annoin noutokomennon. Alma lähti rivakasti noutoon, aivan kuten Piitu oheisissa videoissa mutta noutoesinettä lähestyessään se näki kauempana pellolla ilakoivat muuttolintuparvet. Samalla hetkellä siltä unohtui noutokäsky, noutoesine ja nouto. Seurasin riistaintoisen koiran etenemistä kohti lintuja ja käsitin mihin pakkoa tarvitaan noudossa. 

Ohessa vuosikkaille malliksi muutama Parta-Piitun noutovideo viime sunnuntailta. Pihanouto, rantanouto ja vesinouto.

Avainsanat: Piitu, Koulutus, Tosi-pentue

AIka-pentujen luovutus

Lauantai 5.5.2018 klo 16.50

Viimeiset Aika-pentueen pennut lähtivät eilen uusiin koteihinsa ja pentujen jatkuva huolenpito siirtyi samalla kasvattajalta uusille omistajille. Kasvattaja on kiinnostunut jatkossakin pennun elämästä ja edesottamuksista. Tätä varten perustettu WatssApp-ryhmä on toiminut alusta alkaen aktiivisesti ajatusten, valokuvien ja videoiden välittäjänä.  

Jokainen pennunottaja sai mukaansa perinteisen Uudenjoen Kennelin pentuohjepaketin, joka sisältää mm. kyseiselle rodulle laaditun käyttöohjekirjasen, Saksanseisojan koulutusoppaan. Kasvattajan omassa pentuohjeessa annetaan opaan lukemista varten mm. seuraava ohje: ”Yritä sisäistää oppaan hengen mukainen täsmällinen ja nopea reagointi koiran tekemisiin. Ohita oppaan hulluimmat rankaisutavat, niitä sinä et tarvitse.” Useimmalla pennunottajalla on ollut aikaisemminkin saksanseisojia, joten koulutus ja koiran rodunomainen käytös ovat entuudestaan tuttuja juttuja.

Toivotamme Jessin kanssa hurjasti onnea pennuille ja uusille omistajille!

kayttoohjekirjap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Pommi lähti Piiroisten perheeseen Pohjois-Karjalaan.

1Pommi_hakup.jpg1Pommi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Repe jäi Haapajärvelle Tossavaisen Juhan perheeseen Uudenjoen Parta-Paten kaveriksi.

2Repe_hakup.jpg2Repe_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-poika Jedi matkasi Etelä-Suomeen Torniaisten mukana.

3Jedi_hakup.jpg3Jedi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Iines lähti Kokkolaan Nurmen perheeseen.

4Iines_hakup.jpg4Iines_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Rymy lähti Eskon ja Kaijan kaveriksi Oulaisiin.

5Rymy_hakup.jpg5Rymy_paap.jpg

Jesse Santti otti Uudenjoen SF Aika-Koneen kaverikseen savonmaalle.

6Kone_hakup.jpg6Kone_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Astrithr (Alli) lähti Tiaisten miesten mukana vähentämään Toholammin riistakantaa ja parantamaan paikallista koirakantaa.

7Alli_hakup.jpg7Alli_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Jiro matkasi Hytösen Matin mukana Etelä-Suomeen.

8Jiro_hakup.jpg8Jiro_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Lumi lähti Lounais-Suomeen Lasse Huuskon huostaan.

9Lumi_hakup.jpg9Lumi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Kyllikki on Kauhavalla Timosen perheen ilona.

10Kyllikki_hakup.jpg10Kyllikki_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Sauhu suuntasi Tornioon Turusen Jarkon jahtikaveriksi.

11Sauhu_hakup.jpg11Sauhu_paap.jpg

Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus, Aika-pentue

Aika-Pennut 6 viikkoa

Lauantai 5.5.2018 klo 15.44

Pennut alla syntymäjärjestyksessä. 1u, 2u, 3u, 4n, 5u, 6n,7n, 8u, 9n, 10n ja 11u.

1u_sivup.jpg1u_etup.jpg

2u_sivup.jpg2u_etup.jpg

3usivup.jpg3uetup.jpg

4n_sivup.jpg4n_etup.jpg

5u_sivup.jpg5u_etup.jpg

6n_sivup.jpg6n_etup.jpg

7n_sivup.jpg7n_etup.jpg

8u_sivup.jpg8u_etup.jpg

9n_sivup.jpg9n_etup.jpg

10n_sivup.jpg10n_etup.jpg

11u_sivup.jpg11u_etup.jpg

Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus, Aika-pentue

Vanhemmat kirjoitukset »