Riston koirablogi

Tosi-pennut Junkkarissa

Keskiviikko 24.10.2018

Tosi-pentue kokoontui Toholammelle peltotreeneihin viikkoa ennen Junkkaria.

Junkkaritreenit_Toholla_p.jpg

Olin tyytyväinen näkemääni. Kaikki koirat olivat heränneet riistalle ja esittivät riistalle pyrkivää hakua. Myös ohjaajat olivat tehneet kotiläksynsä kiitettävän hyvin. Treenipaikan isäntä Jarno avusti harjoituksissa ja totesimme yhdessä, että Junkkarista voi odottaa vaikka kuinka hyviä tuloksia, jos tuurit sattuvat kohdalleen. Olen aina korostanut noutokoulutuksen tärkeyttä. Kaikilla ei vielä ollut tarpeeksi jämäkkää ote koiristaan, joten noudon onnistumisesta ei ollut täyttä varmuutta.

Pentueen edesottamukset näyttivät siltä mitä Brunontytön Einon ja Uudenjoen Parta-Piitun pennuista uskalsin odottaa ja mitä blogiin kirjoitin pentuetta suunnitellessani: ”Yhdistelmästä on täysi syy odottaa syntyvän samaa käyttökoiratyyppiä, jota Uudenjoen kennelin koirat ovat aikaisemminkin edustaneet. Ainakin varhaiskypsiä ja liikkuvia pentuja luulisi tulevan. Molemmat vanhemmat ovat tervepäisiä ja hyväluonteisia, joten pennuista voi odottaa myös kotioloihin sopeutuvia. Kokonsa puolesta molemmat ovat sopusuhtaisia ja pienehköjä kiinteitä koiria. Minun silmääni molemmat näyttävät metsästyskoirilta.”Tässä koko blogikirjoitus.

Junkkari meni hienosti ja kasvattaja saa taas olla ylpeä ja kiitollinen aktiivisista kasvatinomistajista. Kiitos teille kaikille!

Tosi-Ruska, l. Mira

Mirap.jpg

Tosi-Tazzi

Tosi-Tazzip.jpg

Tosi-Oma

Omap.jpg

Tosi-Terri

Tosi-Terrip.jpg

Tosi-Varma

Tosi-Varmap.jpg

Tosi-Raju

Raju1p.jpg

Junkkarissa lauantain kova tuuli aiheutti vaikeat olosuhteet nuorille koirille. Jukka ja Tosi-Terri sekä Seppo ja Tosi-Oma oli arvottu samaan ryhmään, jonka edesottamuksia lähdin maastoon seuraamaan. Lintuja ei löytynyt, ne lymysivät jossakin tuulelta suojassa ja koirilta piilossa.

Tauko paikalla maastossa.

Seppo_Oma_p.jpg

JukkaTerri_maasto_p.jpg

Päivän hakuerien aikana ainoastaan yksi koira löysi linnut seitsemän koiran ryhmästä mutta valitettavasti sekin epäonnistui, eikä saanut seisontaa. Päivän päätteeksi siirryimme perinteiseen ”fasaanipankkiin”, josta lintuja löytyisi varmasti. Terri ja Jukka pääsivät kokeilemaan onneaan riistapellossa, josta pomppasi noin kymmenen fasaania siivilleen heti alkuvaiheessa, takajoukon vielä kolistellessa autojensa ovia kiinni. Säikähdin Terrin päivän päättyvän tähän mutta koirapa ei höntyillyt lintujen perään. Päinvastoin kuulimme kohta laukauksen ja näimme linnun siivittävän. Ajattelin, että olipa hieno suoritus nuorelta koiralta myrskytuulessa.

Kritiikissä tuomari oli ylistänyt Tosi-Oman hakua. Totesin saman taidon päivällä, kun seurasin sen tuulta myötäilevää kuviohakua ja ihmettelin kuinka vaivattoman näköisesti Seppo ohjaa koiraansa. Ketään ei palkittu ryhmästämme, eikä Terrin riistatyötä hyväksytty riistatyöksi. Mahdollisesti tuomari ei havainnut ensikertalaisen KAER-koeosallistujan ilmoitusta seisonnasta, eikä nähnyt seisovaa koiraa.

Muut neljä Tosi-pentua ylsivät hienosti palkinnoille. Sokerina pohjalla kaksi ensikertalaista saksanseisojan omistajaa ja kokeissa kävijää räjäyttivät pankin. Jiri ja Tosi-Varma saivat NUO1-tuloksen ja parivaljakko palkittiin lauantain kovimmalla tuloksella, 93 pisteellä. Joonas ja Tosi-Raju saavuttivat myös NUO1-palkinnon. Jouni ja Tosi-Tazzi NUO2- ja Janne ja Tosi-Ruska NUO3-palkinnot. Pienestä jäivät kiinni ykköset Tazzilla ja Mirallakin.

Palkittujen ryhmäkuva alla ja ammattilaistasoiset yksilökuvat edellä ovat Jenni Hyytiäisen kuvaamia. Kiitos Jenni hienoista kuvista!

palkitut_p.jpg

Ulkomuotonsa osalta useampi Tosi-pentu saa vielä kehittyä. Varmalla on näyttelyistä serti ja muillekin niitä on jatkossa lupa odottaa, jos omistajat innostuvat asiasta ja perehtyvät näyttelyetikettiin.

Sain kunnian olla haastateltavana Koiramme-lehden 10/2018 Junkkaria käsittelevää juttua varten. Lehtikuvan ilmeestä voi päätellä, miten ylpeänä kennelin isäntä Lapualla esiintyi😊

Koiramme_Junkkari_2018_p.jpg

Kuvassa oikealta Seppo ja J-miehet, Joonas, Jouni, Janne, Jiri ja Jukka.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Jalostus, Tosi-pentue

Metsämestarit

Maanantai 3.9.2018 klo 19:01

Janne_ja_Mira_Niestassa_2.jpeg

Janne Väisänen ja Uudenjoen Tosi-Ruska eli Mira sijoittuivat hienosti kolmansiksi Niesta-kisassa Savukoskella tänään. Niesta on nuortenluokan metsämestaruuskisa, johon osallistui Miran lisäksi myös neljä muuta Tosi-pentueen koiraa. Joonas Riipan Tosi-Raju palkittiin lisäksi NUO3-palkinnolla. Muille tuli rutkasti kokemusta mutta ei onnistumisia vielä tällä kerralla.

Kuvassa viisi loppukilpailuun valittua koiraa. Kisan voitti Eräsissin Eve, om. Henri Tolppanen, toiseksi tuli Brunontytön Karolina, om. Mervi Kukkonen. Onnittelut!

Loppukilpailukoirat_2.jpeg

Metsäkoe on haastava koemuoto nuorille korille. Tämän kesän lämpimät kelit eivät ole mahdollistaneet täysipainoista harjoittelua ja juoksuttamista. Etelä-Suomesta Savukoskelle matkustaneella Mirallakin tämän syksyn ensimmäiset metsälintukosketukset tulivat vasta kisassa!

Kasvattaja saa olla tyytyväinen kisamenestyksen lisäksi aktiivisista pennunottajista. Jokaisen Tosi-pennun hakua on kehuttu koearvosteluissa hyväksi ja yhteyttä pitäväksi. Yhteydenpito on tärkeä ominaisuus peitteisessä maastossa.

Uudenjoen narttulinja sai uuden käyttövalion, kun Mikko Härkösen omistama ja ohjaama Korvanvaaran Brun-Hilla saavutti VOI 1-tuloksen metsäkokeessa viime viikolla. Hilla on Mikon oma kasvatti ja kolmas käyttövalio. Onnea Mikko!

Mikko_ja_Hilla_2.jpeg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Tosi-pentue, Onnittelut, Koulutus

Tottelevaisuuskoulutus huoneessa

Sunnuntai 26.8.2018 klo 11:28 - Risto

Aika-pennut ovat kohta puolivuotiaita.

Laitoin pentueen WhatsApp-ryhmään ohjeen tottelevaisuuskoulutuksesta, joka aloitetaan sisätiloissa.  Saksaseisojan koulutusoppaan kohdassa ”tottelevaisuuskoulutus huoneessa”, annetaan ohjeet istumisen, luoksetulon, maahanmenon ja paikalleen jäämisen sekä seuraamisen opettamisesta. Lisäohjeena kirjoitin salaperäisesti, ettei perille ole kiire, mutta pitää tietää mihin on menossa.

Useampi ohjeensaaja ihmetteli, miksi annan tällaisia alkeisohjeita tässä vaiheessa, kun oma pentu on osannut nämä ja paljon muuta jo monen kuukauden ajan.

Nyt on kyse tottelevaisuuskoulutuksesta, joka mahdollistaa koiran hallinnan. Kyse ei ole muutaman tempun osaamisesta, eikä sillä ole merkitystä, osaako koira tehdä juuri edellä mainitut temput vai joitakin muita.

Koulutusoppaan mukaan varsinaisen tottelevaisuuskoulutuksen voi aloittaa koiran ollessa 6-10 kuukauden ikäinen. Koulutus alkaa sisällä, jolloin koira on koko ajan hallittavissa ja valvottavissa. Samassa yhteydessä mainitaan, että tätä ikärajaa huomattavasti vanhempanakin koira saattaa olla täysin opetettavissa, vaikka tällöin sen oma tahto ja tottumukset saattavat olla jo niin vakiintuneita, että näiden muuttaminen voi olla työlästä.

Jokainen voi miettiä tekeekö koira kuten ohjaaja haluaa, vai siksi että se saa makkaraa. Vaatiminen ja vaatimuksen täyttämisestä saatu palkka ovat tärkeitä seikkoja koiran koulutuksessa. Koiralla pitää olla selvyys, mitä siltä vaaditaan. Vaatimuksen hämärtyessä makkaran jahtaaminen voi muodostua ainoaksi koiran tekemistä ohjaavaksi motiiviksi opetustilanteessa.

Koulutusoppaan ohjein:

” Opetettuasi koirallesi sisällä edellä selostetut liikkeet (lukuunottamatta seuraamista, jonka harjoitteluun olet jo vähitellen päivittäisillä kävely- ja jaloitteluretkillä ryhtynyt), siirryt harjoitteluun ulkona. ”

” Kun koirasi hallitsee edellä selostamani liikkeet ja suoritukset, opetat sille komennoiksi käsi- ja vihellysmerkit, jotka ovat välttämättömät varsinaiseen metsästyskoulutukseen siirryttäessä. Tämä on varsin helppoa, kunhan etenet vähän kerrallaan johdonmukaisesti suorituksesta toiseen. ”

" Käytä pilliäsi alusta alkaen säästeliäästi, sillä monella koiralla on myöhemmin kiusallinen taipumus tulla sille kuuroksi. Koira tottuu runsaaseen pillitykseen niin, että se tulee välinpitämättömäksi sitä kohtaan. Vältä myös tarpeetonta huutamista ja karjumista, sillä siihenkin koirasi pian tottuu ja mekastus menettää tehonsa. "

” Mitä vilkkaampi tai kovempi oppilaasi on luonteeltaan, sitä tiukempi ja määrätietoisempi Sinun on oltava otteiltasi. Jos alkuvaiheessa joustat tai annat koirallesi periksi, et tule pääsemään se kanssa lopulliseen päämäärään! ”

Kohta päästään ulos😊

kyyhky_2018.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulutus, Aika-Pentue

Kirjoitus Hegewaldista Saksanseisojalehdessä 4/2018

Sunnuntai 19.8.2018 klo 15:58

Hegewald, nuorten karkeakarvaisten saksanseisojien kilpailu

Saksan Karkeakarvaisen saksanseisojan rotujärjestö VDD järjestää vuosittain pääjalostustapahtuman Hegewaldin, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1920.

Hegewald- tapahtumaan kuuluu oleellisena osana kilpailu, joka käydään Verbands-Herbstzucht-Prufing (HZP) - kokeen säännöillä. Kokeessa koirat arvioidaan perinnöllisten ominaisuuksien ja koulutuksellisten seikkojen osalta sekä peltotyöskentelyssä että vesityöskentelyssä. Koiran on suoritettava jokainen osa-alue hyväksytysti, muuten koko suoritus hylätään ja kisa päättyy. Koirien ulkomuoto arvioidaan ulkomuotokatselmuksessa. Rakenteesta ja karvoituksen saadut pisteet vaikuttavat koiran kokonaispistemäärään ja siten myös sijoittumiseen kisassa. Koirien luonnetta ja käyttäytymistä tarkkaillaan koko tapahtuman ajan.

Erona tavanomaisiin HZP-kokeisiin Hegewaldin vesikokeeseen kuuluu aina elävä sorsa- työskentely ja ulkomuotokatselmus. Koira voi osallistua Hegewaldiin vain kerran elämässään, vastaavasti kuin Junkkariin Suomessa.


Osallistumiskriteerit

Hegewaldiin voivat osallistua alle kaksivuotiaat koirat.

Ulkomaisilla koirilla on oltava kotimaansa rotujärjestön suositus eli suomalaisilla Saksanseisojakerhon suositus. 

Koiran lonkkien (HD) ja olkapäiden (OCD) on oltava terveet. Röntgenkuvat voi ottaa vähintään vuoden ikäiseltä koiralta, ja ne arvioidaan Saksassa.

Koiralla pitää olla VJP-koe suoritettuna ja kokeen yhteispistemärän tulee olla vähintään 65p. Elävän rusakon jälkityöstä, nenänkäytöstä ja hausta pitää olla vähintään 9 pistettä. Koiralla on oltava hyvä rakenne, karvoitus sekä selvä parta, eikä sillä saa olla hylkääviä virheitä.

Koiran on läpäistävä vesikoe- ja petokovuustestit. Saksan vesikokeeseen kuuluu elävän sorsan jäljestäminen vedessä ja kuolleen sorsan nouto vedestä. Lisäksi vesinoudon yhteydessä todetaan, ettei koira ole paukkuarka. Petokovuudesta on oltava luotettavan henkilön allekirjoittama todistus.

Ilmoituslomakkeen liitteinä lähetetään todenteet edellä mainittujen vaatimusten täyttymisestä, kopio koiran VDD:n rekisteritodistuksesta ja kuitti 150 euron osallistumismaksun maksamisesta.

Kokemuksia Hegewaldista ja siihen valmistautumisesta

Osallistuin koirani Yessy II vom Spanger-Forstin kanssa 84. Hegewaldiin 27-30.9.2017 Saksan Straubingissä, Etelä Baijerissa. Kilpailuun oli hyväksytty 199 koiraa 14 eri maasta. Suomesta osallistui myös toinen koira, Anu Sirviön ja Mikko Rytingin Uri vom Bründlfeld.

Valmistautuessani Hegewaldiin suomensin koesääntöjä ja arvostelukriteereitä, jotta osaisin treenata oikeita asioita. Kyselin vinkkejä Saksan kokeisiin osallistuneilta ja kokeita katsomassa käyneiltä konkareilta. Lisäksi netistä löytyi jonkin verran videoita harjoituksista ja kokeista.

Sain muutamana päivänä harjoitella kokeenomaisissa olosuhteissa Saksassa Yessyn kasvattajan Hermann Hellwinkelin luona ennen VJP-koetta keväällä 2016 ja toisen kerran ennen Hegewaldia.

Ensimmäinen päivä

Hegewald alkoi ilmoittautumisella ja korien valokuvauksella Straubingin messukeskuksessa ja piha-alueella. Väki liikkui tapahtumapaikalla koiriensa kanssa rennosti talutushihnat löysällä, ilman mitään rähinöintiä koirien kesken.

Juhlavissa avajaisissa oli mukana arvovaltaista joukkoa, muun muassa kaksi Baijerin osavaltion ministeriä ja Straubingin ylipormestari sekä metsästys- ja kenneljärjestöjen edustajia. Saksalaiseen tapaan puhujien välissä esiintyivät kansallispukuiset torvisoittajat erilaisissa kokoonpanoissa. Avajaisten lopuksi saimme seuraavan päivän ohjelman eli starttilistat varsinaiseen kilpailuun.

Kilpailijat oli jaettu kahteen osaan, kilpailunumerot 1-100 aloittavat peltotyöskentelyllä ja 101-199 ulkomuotokatselmuksella ja vesityöllä. Starttiluettelossa oli kokoontumispaikan osoite ja kellonaika sekä yhteyshenkilön eli maasto-oppaan puhelinnumero mutta suorituspaikoille siirtyminen oli kilpailijoiden vastuulla.

Toinen päivä

Yessyn kilpailunumero oli 161, joten aloitimme ulkomuotokatselmuksella. Kolmen tuomarin ryhmä tutki jokaista koiraa noin 25 minuuttia. Koirat esiintyivät liikkeessä ja paikallaan mutta niitä ei aseteltu, kuten koiranäyttelyissä on totuttu näkemään.

Vesityöpaikkoja oli kuusi ja jokaisessa oli ryhmätuomari ja neljä avustavaa tuomaria. Meille arvottu vesityöpaikka oli ison joen sivuhaara, jossa vesi oli niin syvää, että koira joutui uimaan heti veteen mentyään. Vesityössä ei saanut käyttää kaulapantaa.

Ensimmäisenä osiona ollut kuolleen sorsan nouto vedestä muistutti kotoista nuoren luokan vesityötä. Koiran lähdettyä uimaan todettiin paukkuarkuus ampumalla kuolleen sorsan viereen haulikolla. Tavoitteena on reipas suoritus ja veteen meno, hyvä ote linnusta, luovutus istualtaan ravistelematta ilman ohjaus- tai kannustustarvetta.

Saksassa vesityö on yksi tärkeimmistä Hegewaldiin treenattavista osioista. Vesityössä vaatimuksena on uimalla tapahtuva pitkäkestoinen etsintä tiheässä kasvustossa, riistan löytäminen ja noutaminen. Tavoitteeni harjoittelussa oli päästä mahdollisimman äänettömään suoritukseen, jossa parhaassa tapauksessa annetaan suullisesti vain kaksi käskyä, alussa noutokäsky ja lopussa luovutuskäsky. Tarvittaessa koiraa ohjataan äänettömästi käsimerkeillä.

Piilotetun linnun etsintä vastaa lähinnä Suomen voittajaluokan vesityötä. Saksalaisilla koepaikoilla on rehevä ranta- ja vesikasvillisuus, jollaista on vaikea löytää kotipuolesta. Sorsa kätketään Saksassa aina rantaveteen kasvillisuuden sekaan, eikä maalle kuten yleensä Suomessa. Löysin harjoittelua varten muutaman sopivan paikan, jotka saivat paremman puutteessa vastata Saksan olosuhteita. Parhaana pidin järveä, jossa oli osittain veden peittämiä monimuotoisia hyllyviä saarekkeita. Mielikuvitusta ja venettä käyttäen sai vaihtelua treeneihin lähestymällä saarekkeita eri puolilta, jolloin koiralle ei muodostunut käsitystä aina samassa paikassa harjoittelusta. Veneen käyttö poikkesi koesuorituksesta, joten lähetystä ja noudon vastaanottoa piti harjoitella myös maalta. 

Koira pitää opettaa työskentelemään uimalla, ilman että se nousee etsimään rannalta. En onnistunut tässä kovin hyvin. Riittävä määrä toistoja hyvässä treenipaikassa auttaa, jos sorsa löytyy aina rantakasvillisuuden seasta ja erityisesti, jos löytöpalkkiona on elävä sorsa.

Hegewaldissa sorsa oli piilotettu tuulen alapuolelle. Yksi tuomareista osoitti suorituksen aluksi suunnan, missä sorsa oli. Yessy lähti tottuneesti uimaan vastarannan suuntaan, kuten olin sen opettanut. Annoin sen mennä, koska poispäin uivan koiran huomion saanti ja suunnanohjaus olisivat edellyttäneet uusia komentoja. Jouduin kuitenkin myöhemmin ohjaamaan koiran haluttuun suuntaan. Parhaana suorituksena pidettiin sellaista, jossa koira lähetettiin suoraan tuomarin osoittamaan suuntaan.

Elävä sorsa

Elävän sorsan etsintää varten linnulta sidottiin toisesta siivestä muutamia siipisulkia veteen liukenevalla paperinauhalla. Lentokyvytön lintu heitettiin veteen ja hätistettiin kasvillisuuden sekaan. Ohjaaja kutsuttiin koiran kanssa paikalle ja näytettiin suunta, jossa sorsa oli ja annettiin lupa laittaa koira etsimään lintua.

Suoritus päättyi, jos lintu ammuttiin tai koira sai sen kiinni ja toi ohjaajalle. Mikäli koira ei löytänyt elävää lintua tai kadotti sen niin noin 20 minuutin haun jälkeen koiralle heitettiin kuollut sorsa ja suoritus päättyi noutoon.

Harjoittelimme pääasiassa sorsametsällä ja etsimällä haavakoita koepaikkojen kaltaisissa olosuhteissa. Kokeessa elävän sorsan käyttäytymisellä on oma merkityksensä lopputulokseen. Esimerkiksi herkästi sukelteleva sorsa on hankala seurattava kokeessa.

Kolmas päivä

Peltotyöskentelyryhmässä oli kolme koiraa ja kolme tuomaria. Koirat laitettiin hakuun vuorotellen lähes tyynessä säässä. Aamukasteinen kaalipelto vaihtui pian apilapelloksi ja rusakoita saatiin liikkeelle. Jos jänis karkkosi pellolla kahlaavaa ryhmää, niin koirat komennettiin maahan ja peitettiin niiden silmät. Jäniksen kadottua näkyviltä, laskettiin vuorossa ollut koira jäljelle. Koiran äänenantotapa arvioidaan rusakon jäljen yhteydessä. Mikäli kokeessa todetaan, ettei koira anna ääntä näkökontaktilla ajaessaan niin suoritus hylätään. Saksan koemaastoissa on runsaasti myös kauriita, vaikka ryhmämme ei niitä tavannut. Kaurisajo ei vaikuta koiran suorituspisteisiin.

Seuraavassa vaiheessa jokaiselle koiralle tehtiin vuorollaan laahausjälki sorsalla. Kilpailijoiden piti itse tuoda jälkieläimet, joita oli myytävänä kisakeskuksessa. Jälkityössä voidaan käyttää joko yhtä tai kahta lintua. Jälkeä vedetään noin 150 metriä yhdellä linnulla, joka jätetään jäljen loppupisteeseen. Toinen lintu viedään maahan koskettamatta noin 30 metrin päähän jäljen jatkeelle. Jäljen tekijä piiloutuu jälkimmäisen linnun taakse ojaan tai jääden maahan makaamaan. Koiran tulee seurata jälkeä ja tuoda toinen lintu ohjaajalle. Toinen jälkityö tehtiin kaniinilla vastaavasti kuin sorsalla mutta jäljen pituus oli noin 300 metriä. Meillä kisa päättyi epäonnistumiseen kaniinin noudossa, eikä kisa muutoinkaan sujunut niin hyvin mitä harjoitukset antoivat odottaa.

Yessyä kouluttaessani en kieltänyt jänisajosta, kuten yleensä olen tehnyt. En tiennyt, mikä on parasta Saksan koevaatimusten kannalta. Ennen VJP- koetta kokenut saksalainen koiranohjaaja sanoi, että hän lähettää koiran jäljelle vain pari kertaa ennen koetta tarkoituksenaan ainoastaan näyttää, mistä on kysymys. Koira innostuu ja kiihottuu helposti liikaa jäniksen hajusta.

Jäljelle lähettäminen on tärkeä vaihe ja sitä kannattaa harjoitella. Kokeissa on oleellista saada koira lähetettyä juuri sille jäljelle, mitä tuomari osoittaa. Koiran saa lähetettyä keskittyneemmin jäljelle, jos se ei havaitse jälkieläintä tai muita näköpiirissä olevia eläimiä. Jäljelle lähettämisessä ei kannata vitkastella, koska hajujälki haihtuu nopeasti varsinkin heteellä.

Koko päivän ajan arvioitiin koiran nenän käyttöä ja hajuaistin terävyyttä, hakua, seisontaa, yhteistyökykyä sekä työskentelyintoa. Lämpötila oli enimmillään 23 astetta varjossa, mikä vaikutti koirien työskentelyhalukkuuteen päivän mittaan. Saksassa riistatiheys on suurempi kuin meillä, ja siksi sinne sopii suppea ja tiheäkampainen haku. Suomessa koiran joutuu opettamaan laajahakuiseksi, jotta riistaa löytyisi. Saksan kokeisiin harjoitellessa kannattaa vaatia tiheä haku ja varmistaa tietolintujen avulla, että riistaa löytyy. Hegewaldissa koiran pitää seistä mutta avanssia ei vaadita.

Jälkitöiden osuus korostuu Saksan kokeissa, joten siihen piti paneutua myös treenatessa. Kokeilin aluksi jäljen vetoa makkaralla ja se toimi hyvin. Nenä pysyi maassa ja jäljen päästä löytyvä makkara maistui. Noudon kouluttaminen ei poikkea kotimaisesta tosin Saksassa noutomatkat ovat pitkiä maalla ja vedessä. Riistaa rikkomaton kanto-ote ja mahdollisimman vähäeleinen ohjaus ovat hyviä tavoitteita molemmissa maissa.

Neljäs päivä

Viimeiseen päivään kuului koirien esittelyä näyttelykehässä, johon koirat kutsuttiin ulkomuotoarvostelupisteiden mukaisessa järjestyksessä. Kisassa parhaiten menestyneet koirat esiteltiin erikseen, kuten myös kasvattajaryhmät.

Päättäjäisjuhlassa jokaisen koiran tulos luettiin yksitellen ja ohjaaja sai noutaa palkintopöydältä valitsemansa palkinnon. Kilpailun kaksi ensimmäistä sijaa menivät italialaisen del Zeffiron kennelin koirille. Voittajan Quentar IV del Zeffiron pistemäärä oli 241,0.

Lopuksi

Hegewald oli ammattimaisesti järjestetty hieno tapahtuma. Tuomarit varmistivat, että kilpailijat tietävät suoritettavana olevan osion vaatimukset. Arviointi tapahtui tuomariryhmän yhteistyönä, yhden tuomareista toimiessa päätuomarina.

Meillä yleisesti lintukoirana käytetty karkeakarvainen saksanseisoja on kotikonnuillaan yleismetsästyskoira. Kokeissa mitataan koiran soveltuvuutta kaikenlaiseen metsästykseen ja eritoten laukauksen jälkeisissä tilanteissa. Riistarikkaissa maastoissa ennen laukausta tapahtuvalla haulla ei ole samaa merkitystä mitä täällä.

Valmistautumisesta voi todeta, että oleellista on tiedostaa, mitä vaaditaan, jotta osaa harjoitella oikeita asioita. Suomen pitkä talvi rajoittaa harjoitteluaikaa, joten vaativat vesi- ja jälkityöosiot on koulutettava nuorille koirille lyhyessä ajassa. Kannattaa treenata kokeenomaisesti, välillä myös porukalla ja kutsua paikalle katsojia, ettei mikään tilanne tulisi eteen ensimmäistä kertaa kokeessa.

Hegewald-tapahtuma ja vierailut Saksassa ovat olleet hyvin avartavia kokemuksia. Parhaat kiitokset opastuksesta ja avusta Hermann ja Britta Hellwinkelille sekä Maret ja Eckhard Brunkenille.

Teksti Risto Lassila ja Jukka Nikkari, mukana tulkkina

Kuvat Risto Lassila

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulutus, Jessi

Aika-Pentueen pentupäivä

Sunnuntai 19.8.2018 klo 14:31

Viisi tomeraa koiranalkua Uudenjoen SF Aika-pentueesta osallistuivat Timo Vakkerin vetämään pentupäivään Vehniällä. Kuvassa osallistujat vasemmalta oikealle: Aika- Alli, Aika-Repe, pentueen emä Yessy II vom Spanger-Forst, Aika-Iines, Aika-Pommi ja Aika-Rymy.

Osallistujat_p.jpg

Aika-Alli

Aika-Alli_p.jpg

Aika-Rymy

Aika-Repe_p.jpg

Aika-Iines

Aika-Iines_p.jpg

Aika-Repe

Repe_ja_pojat_p.jpg

Aika-Pommi

Aika-Pommi_p.jpg

Timo kertoi koulutuspäivän aluksi, että seisovalle koiralle tarvitsee opettaa vain kolme asiaa, joita olivat kontakti, nouto ja pysähtyminen.

kaikki_p.jpg

Aluksi koiranohjaajat ottivat kontaktin vapaaksi laskettuihin koiriinsa. Koiran huomion saavuttamiseen Timo opasti möreä-äänisimpiä ohjaajia ottamaan mallia kuoripoikien äänenkäytöstä. Koiran palkkaus nykytrendien mukaisesti on hidasta nautiskelua, jossa koira ehtii antaumuksella keskittymään houkuttimena olevaan makupalaan, yleensä makkaraan. Palkkaus ei ole pelkkää makupalojen syöttämistä.

palkka_p.jpg

Noutokoulutuksen ohjenuoraksi koiranohjaajat saivat tässä vaiheessa neuvon pyrkiä vaihtokauppaan, jossa noutoesine vaihdetaan palkkioon. Luovutusvaiheessa koira palkitaan talon parhaalla makkaralla, kuten edellä on kerrottu. Noutomatkaksi riittää vielä käsien ulottuvuus, ettei koira livahda omille teilleen noutoesineen kanssa. Edemmäksi ei kannata heitellä ennen kuin luovutus toimii kitkattomasti myös riistalla. Noutoharjoittelussa kannattaa huomioida hampaiden vaihtuminen.

Pommi_noutaa_p.jpg

Pysähtymiskoulutuksen tavoitteena on saada koiran liike loppumaan kaikissa tilanteissa, kuten esimerkiksi linnun siivittäessä. Olen opettanut pysähtymiseen paikalla- ja maahan- käskyt saksanseisojakerhon koulutusoppaan opeilla. Myös istu-käskyä voi käyttää pysäyttämiseen, kuten Timo opasti. Käskyyn voi halutessaan liittää pitkän vihellyksen ja käsimerkin, joita maahan- komennossa yleisesti käytetään. Mikäli haluaa lisäksi opettaa ehdottoman maahanmeno-käskyn, pitää tälle olla uusi vihellysmerkki pitkän vihellyksen sijasta. Käsimerkin voi ehdollistaa haluamaansa pysäytystapaan. Saksassa ohjaajat käyttivät kaksipäisiä pillejä, joiden toisessa päässä oli tavallinen pilli ja toisessa päässä hernepilli. Hernepillin pitkä vihellys oli pysähtymismerkki.

Lopuksi jokaiselle koiralle heitettiin muutamia kyyhkyjä. Tässä nähtiin havainnollisesti miten jokaisen pennun into mennä perään väheni kerta kerralta, vaikka niitä ei moitittu peräänmenosta. Koiran pysähtyessä ohjaajat houkuttelivat ne luokseen ja palkkasivat makupaloilla. Neljännen kyyhkyn siivittäessä kaikilla oli jo kova kiire isännän luokse makkaransyöntiin.

Kyyhky_ja_Repe_p.jpg

Timon oppien mukaisesti koirille tehtiin noudot heti kun niihin oli saatu kontakti kyyhkyjen siivittämisen jälkeen. Tämä vaikutti hyvältä konstilta, jota ei ole tullut kokeiltua. Nouto siirtää koiran huomion pois lentävästä linnusta ja toimii samalla eräänlaisena korvikepalkintona saaliin menetykselle. Tätä kannattaa käyttää myös riistatyön yhteydessä maastossa, jos ei voi tarjota pudotusta palkaksi. Itse olen yleensä kutsunut opetusikäisen koiran sivulle riistatyön jälkeen, riippumatta siitä tuliko saalista vai ei.

Kiitos Timolle hyödyllisistä neuvoista. Meillä oli mukava päivä, tästä on hyvä jatkaa.

Repe_vaanii_p.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aika-pentue, Jessi, Koulutus

Tosi-pentujen 2. pentupäivä

Lauantai 21.7.2018 klo 13:28 - Risto

Tosi-pentueen pentuetapaaminen pidettiin Vaalassa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Seurasimme Parta-Piitun kanssa neljän innokkaan pennun touhuja Neittävän kylätalolla, joka tarjosi hyvät puitteet tapahtumalle. Tilaa oli riittävästi keskellä hienoa kainuulaista jäkäläkangasta. Ohjelmassa oli noutoa maalta ja vedestä, näyttelykehää, hakua sekä tokoa SSK:n tottelevaisuuskokeen säännöillä. Iltaohjelma huipentui saunomisen ja paljun jälkeen karaokea laulaen.  

Kaikki_koirat_istuu_p.jpg

Äippä Parta-Piitu

Piitu_istuu_p.jpg

Piitu_sivusta_p.jpg

Tosi-Tazzi

Tazzi_istuu_p.jpg

Tazzi_sivu_p.jpg

Tosi-Oma

oma_istuu2_p.jpg

Oma_ja_Seppo_sivu_p.jpg

Tosi-Terri

Terri_istuu_p.jpg

Terri_sivu_p.jpg

Tosi-Ruska (Mira)

Mira_istuu_p.jpg

Mira_sivu_p.jpg

Koirat olivat innokkaan ja tekevän sorttisia. Erityisesti hakuinto, yhteistyöhalu ja hyvä tartuntaote riistasta jäivät kasvattajan mieleen. Kaikki vaikuttivat perus karkkareilta, joiden koulutus vaatii muutakin kuin pelkkää kehumista, jos tavoitteena on huippu metsästyskoira.

Maastossa.jpg

Janne_Mira_ja_Stella_p.jpg

Seppo_Oma_ja_fasu_p.jpg

Tazzi_sivu_ja_Jouni_p.jpg

Luontaisesti innokkaan koiratyypin koiria ei tarvitse innostaa lisää mutta toki niitä pitää kehua moitteen vastapainona. Yhteistyöhaluinen koira seuraa ohjaajan reagointia ja pyrkii toimimaan niin että molemmilla on mukavaa. Koirat pystyvät tunnistamaan sekä positiivisia että negatiivisia tunnetiloja. Kouluttajan roolina on tiedostaa mikä koiran tekemisessä on hyvää ja mikä huonoa ja antaa vastaavanlaista palautetta. Yltiöpositiivinen koulutus ilman uskottavien rajojen asettamista ei toimi vahvaviettisillä koirilla. Koiran ja ohjaajan välisen vuoropuhelun käynnistyminen on usein vaikeaa käytännössä, vaikka teoriassa asia on yksinkertaista. Paikalla olleiden Tosi-pentujen koulutustaso näytti hyvältä, tästä on hyvä jatkaa.

Janne järjesti Vaalassa leikkimielisen noutokisan, jonka kaikki ottivat tietysti tosissaan. Noudettavina olivat mm. fasaani, tyhjä limsapullo, täysi oluttölkki, peuransorkka ja metalliesine. Kokemus oli valttia. Piitu voitti hiuksenhienosti ennen Jannen vanhempaa seisojaa Stellaa. Lupasin noutokisassa palkintona olleen dummyn Tosi-pennulle, joka ensimmäisenä saa täydet pisteet vesityökokeesta. Jukka ja Tosi-Terri eivät pitkään viivytelleet ja kävivät hakemassa Kirsin kanssa palkinnon kotiinsa. Onnea!

Jukka_KirsiTerri_ja_dummy_p.jpg

Riitta opasti koiran ohjaamisessa ja näytti koiriensa Iidan ja Lolan kanssa mallia. Saimme nähdä miten vaivatonta huippukoirien ohjaaminen parhaimmillaan voi olla. Hyvien ohjeiden lisäksi saamme kiittää Riitta maukkaasta fasaanikeitosta.

Riitta_Iida_ja_Lola_p.jpg

Koirista näki, että jokaisen kanssa on tehty kovasti töitä. Syksy tuo uusia haasteita mukanaan ja toivottavasti myös runsaasti riistaa palkaksi vaivannäöstä. Kiitos kaikille mukavista pentupäivistä ja erityiskiitos tapahtumaa puuhanneille Tuulalle ja Jounille.

Hyvin pärjäsi mukana ollut Jessin pentu Aika-Jyrykin, jota Esko ja Kaija tutustuttivat isoihin koiriin.

Jyry_istuu_2_p.jpg

Lopuksi käärmevaroitus. Täälläpäin on näkynyt kyykäärmeitä tavallista enemmän. Jessiä pääsi käärme tuikkaamaan takajalkaan muutama viikko sitten uimapaikalla. Uimasta pois lähtiessä huomasin Jessin jotenkin horjahtavan mutta en kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota. Autosta poistuttaessa huomasin selkeää hoipertelua ja takajalan turvotuksen. Koirillani on aikaisemminkin ollut vastaavia tilanteita, joten arvasin heti mistä on kysymys. Puremasta oli kulunut varmaan jo jonkin aikaa mutta pääsimme onneksi päivystävän eläinlääkärin vastaanotolle ja nesteytykseen.  Oireet olivat kokonaan ohitse parin päivän sisällä. Koirien käärmeenpuremiin ei enää suositella kyypakkausta, ellei puremasta johtuva turvotus uhkaa hengityselimiä. Pureman jälkeen olisi hyväksi estää koiran liikkuminen, ettei käärmeen myrkky pääse leviämään verenkiertoon. Nopea nesteytykseen pääsy on parasta hoitoa.

Jessi_toipuu_p.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Tosi-pennut, Koulutus

Onnitteluja ja nouto-oppeja

Tiistai 8.5.2018 klo 0:27

Onnea 1-vuotiaille Uudenjoen Tosi-pennuille!

Piitun_perhe_poseeraap.jpg  

Onnitteluiden ohella vähän tarinaa yhdestä koirankoulutuksen kipupisteestä eli noudon opettamisesta. Iloisen ja varman noudon rakentaminen on haastava pala monelle koirakolle. Olen opastanut kasvattieni omistajia samoihin toimintamalleihin joilla koulutan omia koriani. Opastus on havainnollisinta silloin, jos on mahdollisuus näyttää mallia omien koirien avulla. Neuvominen on paljon hankalampaa sanallisesti tai kirjoittamalla. 

Aloitan noudon opettamisen pikkupennuille leikkimällä ja pelkästään kehumalla. Tämä leikkinouto säilyy toisena noutomallina koiran koko eliniän. Jossakin vaiheessa, omilla koirillani aika varhain, mukaan astuu pakko- eli koulutusnouto. Nykyisellään pakko tarkoittaa ainoastaan sitä, että koiran on pidettävä noutoesinettä suussaan, eikä sitä ei saa purra tai pudottaa. Edellinen tehdään silloin kun haluan ja valitsemallani noutoesineellä. Ei riitä, että koira suostuu pitämään jäniksenkarvalla vuorattua kapulaa hetken suussaan silloin kun siltä tuntuu. Teetän leikkinoutoja ja koulutusnoutoja aluksi toisistaan erillisinä siten, ettei koira edes huomaa kyseisten liittyvän samaan asiaan, noutosuoritukseen. Molemmille tavoille on aluksi omat noutoesineet ja erilliset käskyt. Näin toimien pyrin välttämään noudon totaalisen lukkiutumisen, jonka pakkomenetelmillä voi helposti saavuttaa ja josta on valitettavasti myös omakohtaista kokemusta.  

Ihmettelin ensimmäistä seisojaa kouluttaessani, miksi yleisesti puhutaan pakkonoudosta. Ihmettelin mihin sitä tarvitaan? Reilun vuoden ikäisellä Almalla oli mahtavan innokas ja varma nouto. Se nouti mielikseen ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti noutoesineet ja linnut, pihalla sekä maastossa. Olin kouluttanut Alman Saksanseisojan koulutusoppaan leikkien noutajaksi ohjeiden mukaisesti. Ihmettelin miksi oppaassa selostetaan pakkonoutoa sivutolkulla. Olimme lomamatkalla näihin aikoihin keväällä ja Alma oli mukana. Eräänä aamuna ajelin maastoon pientä noutoharjoitusta varten. Komensin pellonreunassa Alman sivulleni, nakkasin noutoesineen kuten aina ennenkin ja annoin noutokomennon. Alma lähti rivakasti noutoon, aivan kuten Piitu oheisissa videoissa mutta noutoesinettä lähestyessään se näki kauempana pellolla ilakoivat muuttolintuparvet. Samalla hetkellä siltä unohtui noutokäsky, noutoesine ja nouto. Seurasin riistaintoisen koiran etenemistä kohti lintuja ja käsitin mihin pakkoa tarvitaan noudossa. 

Ohessa vuosikkaille malliksi muutama Parta-Piitun noutovideo viime sunnuntailta. Pihanouto, rantanouto ja vesinouto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piitu, Koulutus, Tosi-pentue

AIka-pentujen luovutus

Lauantai 5.5.2018 klo 16:50

Viimeiset Aika-pentueen pennut lähtivät eilen uusiin koteihinsa ja pentujen jatkuva huolenpito siirtyi samalla kasvattajalta uusille omistajille. Kasvattaja on kiinnostunut jatkossakin pennun elämästä ja edesottamuksista. Tätä varten perustettu WatssApp-ryhmä on toiminut alusta alkaen aktiivisesti ajatusten, valokuvien ja videoiden välittäjänä.  

Jokainen pennunottaja sai mukaansa perinteisen Uudenjoen Kennelin pentuohjepaketin, joka sisältää mm. kyseiselle rodulle laaditun käyttöohjekirjasen, Saksanseisojan koulutusoppaan. Kasvattajan omassa pentuohjeessa annetaan opaan lukemista varten mm. seuraava ohje: ”Yritä sisäistää oppaan hengen mukainen täsmällinen ja nopea reagointi koiran tekemisiin. Ohita oppaan hulluimmat rankaisutavat, niitä sinä et tarvitse.” Useimmalla pennunottajalla on ollut aikaisemminkin saksanseisojia, joten koulutus ja koiran rodunomainen käytös ovat entuudestaan tuttuja juttuja.

Toivotamme Jessin kanssa hurjasti onnea pennuille ja uusille omistajille!

kayttoohjekirjap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Pommi lähti Piiroisten perheeseen Pohjois-Karjalaan.

1Pommi_hakup.jpg1Pommi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Repe jäi Haapajärvelle Tossavaisen Juhan perheeseen Uudenjoen Parta-Paten kaveriksi.

2Repe_hakup.jpg2Repe_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-poika Jedi matkasi Etelä-Suomeen Torniaisten mukana.

3Jedi_hakup.jpg3Jedi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Iines lähti Kokkolaan Nurmen perheeseen.

4Iines_hakup.jpg4Iines_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Rymy lähti Eskon ja Kaijan kaveriksi Oulaisiin.

5Rymy_hakup.jpg5Rymy_paap.jpg

Jesse Santti otti Uudenjoen SF Aika-Koneen kaverikseen savonmaalle.

6Kone_hakup.jpg6Kone_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Astrithr (Alli) lähti Tiaisten miesten mukana vähentämään Toholammin riistakantaa ja parantamaan paikallista koirakantaa.

7Alli_hakup.jpg7Alli_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Jiro matkasi Hytösen Matin mukana Etelä-Suomeen.

8Jiro_hakup.jpg8Jiro_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Lumi lähti Lounais-Suomeen Lasse Huuskon huostaan.

9Lumi_hakup.jpg9Lumi_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Kyllikki on Kauhavalla Timosen perheen ilona.

10Kyllikki_hakup.jpg10Kyllikki_paap.jpg

Uudenjoen SF Aika-Sauhu suuntasi Tornioon Turusen Jarkon jahtikaveriksi.

11Sauhu_hakup.jpg11Sauhu_paap.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus, Aika-pentue

Aika-Pennut 6 viikkoa

Lauantai 5.5.2018 klo 15:44

Pennut alla syntymäjärjestyksessä. 1u, 2u, 3u, 4n, 5u, 6n,7n, 8u, 9n, 10n ja 11u.

1u_sivup.jpg1u_etup.jpg

2u_sivup.jpg2u_etup.jpg

3usivup.jpg3uetup.jpg

4n_sivup.jpg4n_etup.jpg

5u_sivup.jpg5u_etup.jpg

6n_sivup.jpg6n_etup.jpg

7n_sivup.jpg7n_etup.jpg

8u_sivup.jpg8u_etup.jpg

9n_sivup.jpg9n_etup.jpg

10n_sivup.jpg10n_etup.jpg

11u_sivup.jpg11u_etup.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus, Aika-pentue

Tottelevaisuuden ohjelma

Sunnuntai 1.4.2018 klo 10:21

Lainattua tekstiä koiran hallinnasta ja sen opettamisesta.
"
Tottelevaisuuden ohjelma

Saksanseisojan koulutuksen päämääränä on luonnollisesti metsästyskelpoisuus. Kysytään, onko sen osattava mitään, ennen kuin se voidaan viedä metsään, ja jos osattava on, mitä?
Sen on osattava paljonkin, sen on osattava siekailematta totella! Tottelevaisuuden vaatimukset ilmenevät lyhyessä muodossa Saksanseisoja-Kerhon tottelevaisuuskokeiden säännöissä. Niissä sanotaan:

1.Koiran on kuljettava sekä kytkettynä että vapaana ohjaajan sivulla.
2.Koiran on istuuduttava ohjaajan käskystä.
3.Koiran on sekä ohjaajan läheisyydessä että etäällä hänestä mentävä maahan komennolla, pillin vihellyksellä ja käsimerkillä.
4. Koiran on ohjaajan käskystä jäätävä makaamaan paikalle, jonka ohjaaja osoittaa, ja pysyttävä siinä, vaikkapa ohjaaja joksikin aikaa poistuisi sen näkyvistäkin.
5. Koiran on sekä vapaana ollessaan että paikalleen jätettynä tultava ohjaajan luokse sekä komennolla että pilliä käyttäen.
6. Koiran on noudettava ohjaajalleen hänen heittämänsä esine ja luovutettava se hänelle.
7. Koiran on noudettava esine, jonka ohjaaja on käynyt kätkemässä, ja tuotava ja luovutettava se hänelle.

Varsinaisen metsästyksen kannalta eivät aivan kaikki näistä ”tempuista” sinänsä ole välttämättömiä. Mutta koiraa, joka osaa vähemmänkin tärkeät taidot, on metsästäjän helpompi käsitellä niin kotona, kadulla ja tiellä kuin pellolla ja metsässä. Sitä paitsi ne tarjoavat meille lisäkeinoja koiran hallintaan: sen osoittamiseen, että mies määrää ja koira tottelee siekailematta. Ellei niin ole laita, on metsästyskoulutusta aivan turha aloittaakaan-ei siitä kuitenkaan mitään tule.

Eritoten on tässäkin syytä korostaa maahanmenon ja paikallaan pysymisen tärkeyttä. Kiinnitä niiden opettamiseen aivan arvaamatonta huomiota.
Tottelevaisuuskokeitten vaatimukset saattavat tuntua Sinusta vaativilta, varsinkin jos olet aloitteleva seisojan omistaja. Ennen pitkää tulet kuitenkin huomaamaan, että tottelevaisuuden opettaminen koirallesi on sittenkin varsin yksinkertaista ja helppoa. Muista kuitenkin heti koulutusta aloittaessasi, että onnistumisen perusedellytyksinä ovat järjestelmällisyys, tinkimättömyys ja koulutuksen sitkeä jatkuvuus. Ilman näiden vaatimusten ehdotonta noudattamista ei tulosta synny.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulutus

Aika-pennut kolme viikkoa

Lauantai 31.3.2018 klo 13:35

Pentulaatikko laajeni eilen huimasti, kun poistin siitä pentujen suojana olleet turvareunat. Kolmiviikkoiset pennut könköilevät jaloilleen ja myös laatikon etureunaa piti korottaa. Pennut ja emä voivat hyvin.
 
Pullukoiden vaalea karva on alkanut tummumaan.

paat_ja_karvaap.jpg

etup.JPG

puolivalip.jpg

takalaskitp.jpg

reunusp.jpg

Jessi_31.3p.jpg


Pentuja on mukava seurata mutta myös aikuisille koirille pitää järjestää aikaa. Piitu ja Erra pääsivät eilen maastoon, kun kävimme lisäämässä evästä riistaruokinnalle. Ilo tarttuu koirien touhuja seuratessa.

Erppa1p.jpgPiitup.jpg
 
Tosi-pentujen kanssa on pidetty pieniä pihasulkeisia. Jokainen koirakko on kehittynyt pentutapaamisen jälkeen myönteiseen suuntaan, vaikka murkkuikäiset koiranalut jaksavat aika sitkeästi kyseenalaistaa osaamansa 😊

hillaryhmap.JPGtazziterri_ja_ohjp.jpgseppo_ja_omap.jpgTazzipaap.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yessy&Vico, Koulutus, Aika-pentue, Tosi-pentue

Aika-pennut viikon ikäisiä

Sunnuntai 18.3.2018 klo 18:31 - Risto

Aika-pennut tulivat torstaina viikon ikäisiksi. Painot ovat nousseet ja pentuosastolla on kaikki hyvin. Pentulaatikosta kuuluu yleensä vaimeaa yninää mutta ääni lisääntyy, jos Jessi menee sekoittamaan pakkaa, kuten tällä videolla.

Jessikin on nyt Suomen rakkarissa. Terveystiedot puuttuvat vielä mutta varmaan nekin täydentyvät tulevalla viikolla. Tästä Yessy II vom Spanger-Forstin ja Vico v.d. Dachswiesen tietoihin.

Alla pentujen passikuvat satunnaisessa järjestyksessä. Nartut alussa ja urokset lopussa. Alimmaisena vertailun vuoksi pari kuvaa Parta-Piitun pennusta Tosi-Terristä, joka piipahti tänään kylässä.

Np1.jpgNp2.jpgNp3.jpgNp4.jpgNp5.jpg

J1.jpg

Up1.jpgUp2.jpgUp3.jpgUp4.jpgUp5.jpgUp6.jpg

Terrinaama_18.3.2018.jpgTerri_18.3.2018.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Aika-pentue

Aika-pentueen aika

Tiistai 13.3.2018 klo 21:18

Jessillä on 11 pentua. Keskiviikkoillan mittauksessa Jessin ruumiinlämpö oli hieman laskenut. Torstaiaamuna koira oli rauhaton ja teki ahkerasti petiä. Ensimmäinen pentu syntyi torstaina 9.3 puolen päivän jälkeen. Pennut syntyivät ripeästi ja jo kuuden tunnin kuluttua emä makoili tyytyväisenä viiden narttupennun ja kuuden urospennun kanssa. Pentue oli syntyessään hyvin tasainen. Painavimman ja kevyimmän pennun välinen syntymäpainoero oli vain 70g. Jessi on nuorin Uudenjoen kenneliin pentuja synnyttänyt koira. Se selviytyi urakasta helposti ja hyvävoimaisena. Ikä selittää oman osansa mutta emäkoiran luonnolliset äidinvaistot ja pentueen elinvoimaisuus perustuvat perimään ja ovat tulleet äidinmaidosta.

Katso imetysvideo tästä

Olin alustavasti sopinut Eläinklinikka Nivelen kanssa penikoinnin jälkeisen röntgenkuvauksen, koska halusin varmistaa synnytyksen jälkeen, ettei pentuja ole enää kohdussa. Jouduin selviytymään yksin Nivalan reissusta, koska muu perhe oli hiihtolomareissulla. Pakkasin yksitoista koiraa samaan lentolaukkuun, jolla oli tuonut Jessin Saksasta. Laukku oli auton etuistuimella ja istuinlämmitin päällä. Laukun sivuilla oli lämminvesipulloja ja päällä paksusti vilttejä. Pennut olivat tyytyväisinä koko matkan mutta Jessi oli aluksi hieman huolestunut, koska joutui eroon perheestään. Röntgenissä ei näkynyt pentuja, joten sain huokaista helpotuksesta. Iso kiitos Nivelen porukoille joustavasta ja hyvästä palvelusta!

Jessi on hoitanut äidin roolin hienosti. Viiden vuorokauden ikäiset pennut ovat kasvaneet jo aika tavalla. Kaikille pennuille on löytynyt hyvät kodit mutta tosiottajan kannattaa olla vielä yhteyksissä mahdollisten peruuntumisten varalta.

Tein pari keinoemoa helpottavaa hankintaa. Ihmettelin aluksi, miksi pennut pitivät pientä kitinää. Käyttäessäni Jessiä ulkona pissillä huomasin pentujen hiljenevän, kun laitoin niille lämminvesipullon lämmikkeeksi ja pettelin ne pyyhkeellä. Pennuilla oli kylmä. Kävin ostamassa lämpölampun, joka on koko ajan päällä pienemmällä teholla. Jessin lähtiessä ulos, laitan lampun täydelle teholle ja pennut ovat tyytyväisiä ja hiljaisia. Vaivatonta ja helppoa. Paras hankinta on kuitenkin IP-kamera, jolla voin seurata puhelimen tai tietokoneen välityksellä pentulaatikon tapahtumia livenä mistä tahansa ja kuulla myös äänet. Mahtava helpostus ja huolen vähentäjä!

Valvontakamerakuva puhelimen näytöltä.

Yessy.jpg

Katso tästä video Uudenjoen SF Aika-pennuista.

Pentueen nimeksi tulee Uudenjoen SF Aika-pentue. SF-lyhenne viittaa hämäävästi pentueen emän Yessy II vom Spanger-Forstin saksalaisiin sukujuuriin ja kotikennelin nimeen.

Pennunottajat voivat pohtia ja esittää mieleisiään koirannimiä Aika-pentuetunnuksen jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yessy&Vico, Aika-pentue

Mahapäivitys2

Sunnuntai 4.3.2018 klo 21:35

Laskettu aika on ensi lauantaina. Jessin paino on noussut kuluneen viikona aikana noin kolme kiloa. Nyt vaan seurataan tilannetta ja odotetaan penikointia.

MahaIIbp.jpgMahaIIp.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yessy&Vico, Jessi, Jalostus

Mahapäivitys

Maanantai 26.2.2018 klo 19:24 - Risto

Maha kasvaa vielä pari viikkoa. Kuvat viime lauantailta.

maha1_2p.jpgmaha2_2p.jpgmaha3_2p.jpgmaha4_2p.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yessy&Vico, Jessi, Jalostus

Komennon alla

Sunnuntai 18.2.2018

Silloin kun minulla ei vielä ollut karkeakarvaisia saksanseisojia kävin KAER-kokeessa tutustumassa rotuun. Saamani ennakkokäsityksen mukaan karkkareiden piti olla energisiä, hurjia ja pitelemättömiä koiria. Jälkijoukossa kulkiessani ihmettelin, miten rauhallisesti koirat käyttäytyivät, eivätkä vaikuttaneet ollenkaan sellaisilta, minkälaisen kuvan olin niistä saanut. Lopulta uskaltauduin kysymään kokeeseen osallistuneelta kokeneelta koiramieheltä, miksi rodusta annetaan toisenlainen kuva mitä koirat vaikuttivat olevan. Kaveri katsoi minua hetken hölmistyneenä ja sanoi, että nämähän ovat komennon alla! Jäin ihmetellen miettimään vastasta, koska en ollut huomannut kenenkään komentavan koiraansa millään tavoin. Minulla meni pitkä aika, ehkä vuosia, ennen kuin tajusin mitä vastaus tarkoitti.

Karkeakarvaiselle saksanseisojalle on jalostettu voimakkaat metsästysvietit. Tämän ansiosta vietikkäimmät koirat jaksavat hakea riistaa ja juosta kovalla vauhdilla päiväkausia, vaikka mitään ei löytyisi. Koira ei saa koko ajan olla viettiensä viemänä. Vastapainona sen pitää tietää miten käyttäydytään hihnassa ja ”komennon alla”. Ohjaajan pitää saavuttaa tähän tarvittava arvovalta, muuten koira on pellollakin kuin pellossa, koska makkarapalkka ei riitä maastossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulutus

Odotusta ja koulutusta

Lauantai 17.2.2018

Penikointiin on noin kolme viikkoa aikaa. Jessi vankistuu päivä päivältä mutta se ei näytä vielä itse huomanneen pyylevöitynyttä olemustaan. Se ei enää saa juosta vapaana muiden koirien kanssa, eikä hypätä maasturin korkean takalaudan päälle, vaikka menohaluja olisi. Mammakoira vaikutti suorastaan hölmistyneeltä nostaessani sitä ensimmäisiä kertoja autoon.

Pidimme tänään koulutustilaisuuden muutaman koirakaverin kanssa. Oli taas mukava huomata koirien kanssa tehdyn työn vaikutus koirien osaamistasoon. Tosi-pentujen koulutuksen tärkeimmät painopisteet liittyvät tottelevaisuuteen ja noutoon. Tottelevaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi sitä, että koiran pitää kuunnella isäntää ja malttaa olla nätisti, vaikka vieressä olisi yhtä hölmö velipoika. Tosi-pennut ovat 9 kuukauden ikäisiä. Tässä iässä noutotekniikka on hiottu kuntoon viimeistä piirua myöten ja hyvistä suorituksista on aina palkittu makupaloilla ja kovalla kehumisella. Nyt koira ei enää halua tehdä sitä minkä se hyvin osaa! Kesken noudon koira kiinnostuu jostakin muusta ja riistan kanssa nouto menee pelleilyksi. Mitäs nyt?

Edellä kuvattu tilanne on tuttu useimmille. Nyt on päästy siihen, jolloin koiralta pitää vaatia se minkä se hyvin osaa. Koiran pitää tehdä osaamansa asia silloin kun ohjaaja sitä haluaa, ei pelkästään silloin kun se itse haluaa. Yksinkertaista mutta valitettavan monimutkaista kirjoittaa neuvoja ymmärrettävästi. Tästä syystä näytän mallia omilla koirilla. Nouto on herkkä laji, jossa koiran ja ohjaajan yhteistyö punnitaan. Tavoitteena on intoa pursuva kurinalainen suoritus.

Jessikin pääsi tänään noutamaan. Kuvassa sillä on suussaan uusi tuttavuus näätä, johon se suhtautui hyvin myötämielisesti.

koulutus17.2.2018hp.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yessy&Vico, Koulutus, Jalostus, Jessi, Tosi-pentue

Jalostusvaatimukset

Tiistai 6.2.2018 klo 19:15 - Risto

Jessin ja Vicon pennut rekisteröidään Suomen Kennelliittoon ja tätä varten Saksan rekisterissä olevat vanhemmat on ensin rekisteröitävä Suomeen. Koirien tietoja ei löydy vielä muualta kuin näiltä sivuilta. Tämänkaltaiselle ulkomaiselle yhdiselmälle ei myönnetä Saksanseisojakerhon kotimaista tietokantamerkintää rodun jalostusvaatimukset täyttävästä yhdistelmästä, jos joku on huomannut kiinnittää asiaan huomiota.

Molemmat koirat ovat osallistuneet kokeisiin Saksassa. Molemmilla on hyvät pisteen kevätkokeesta (VJP), joka on taipumuskoe, jossa mitataan nuorten koirien perinnöllisiä ominaisuuksia.

Jessi ja Vico ovat osallistuneet Saksassa myös rodun pääkilpailuun Hegewaldiin. Voin Suomen ja Saksan kokeisiin osallistuneena vakuuttaa, että kisavaatimuksiin treenattu, vasta n. 1,5 vuotias koira täyttää koulutettavuus- ja jalostusvaatimukset monessa mielessä, myös rodun kotimaassa Saksassa. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta. Jessillä yksi osasuoritus epäonnistui ja sitä myötä koko kisa. Kokemus oli mahtava mutta Suomen ja Saksan harjoitusten perusteella odotin parempaa.

Yessy II vom Spanger-Forst, syntynyt 3.6.2016

Kaikin puolin terve koria.

Lonkat kunnossa, HD frei, A/A

Olat ja kyynärät kunnossa, OCD ja ED frei.

Rakenne erittäin hyvä (sehr gut) 10 ja karva erittäin hyvä (sehr gut) 10. Hegewaldin ulkomuotoarvostelu.

VJP 71p, HZP – 

Vico v.d. Dachswiese, syntynyt 14.7.2008

Kaikin puolin terve ja ikäisekseen virkeä koira.

Lonkat kunnossa, HD frei.

Rakenne erittäin hyvä (sehr gut) 9 ja karva erittäin hyvä (sehr gut) 10. Hegewaldin ulkomuotoarvostelu.

VJP 72p, HZP 204 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus

Iso pentue tulossa

Maanantai 5.2.2018 klo 22:02

Jessille on tulossa iso pentue! Kirjoitin samoin Piitu ultran jälkeen ja silloin pentuja oli 10. Nyt ultrassa näytti samalta.

Tämänkertainen astutus oli omansalaisensa tapaus. Laskin Vicon aamuisin ja iltaisin samaan tarhaan Jessin kanssa. Ehdin viikon verran seurata, kuinka ne viihtyivät leppoisasti kahdestaan, kuten pitkään toisensa tuntenut pari konsanaan. Mitään muuta merkittävää ei toiveistani huolimatta tapahtunut.

sphva.jpg

Huomasin Jessin juoksujen alkamisen yllättäen 21.12. En osannut tuota vielä odottaa, koska vanhemmat koirat Piitu ja Erra eivät osoittaneet merkkejä kiiman alkamisesta ja yleensä nuorimmaisen juoksu alkaa myöhemmin. Tässä vaiheessa minulle tuli kova kiire sopia Vicon omistajan kanssa astutusjärjestelyistä. Sovimme joustavan suunnitelman, jonka mukaan hakisin Vicon 28.12 ja palauttaisin sen myöhemmin sovittavaan ajankohtaan.

Vicon tullessa meille oli 8. päivä juoksujen alkamisesta, tai siitä kun huomasin asian. Aluksi koirat vaikuttivat olevan kiinnostuneita toisistaan. Jonkinlaisia astutusyrityksiäkin oli mutta ne laantuivat loppuen kokonaan, kuten edellä kirjoitin. Tässä vaiheessa kasvattajan päässä liikkuu vaikka ja mitä, kuten moni samassa tilanteessa ollut tietää. Epäilin, että sopiva aika oli mennyt ohi, koska en mahdollisesti ollut huomannut juoksujen oikeaa alkamisajankohtaa. Tätä skenaariota tukivat alkuvaiheen yritykset, jotka laantuivat, eivätkä muuttuneetkaan toiveideni mukaisesti kiihkeämmiksi. Samoin Vicon kiinnostus tarhan vanhoista hajuista vahvisti pelkoani parhaiden päivien ohimenosta. Vico kaivoi ja nuuski lumen peittämiä vanhoja pissijälkiä nartun katsoessa vierestä. Soittelin kokeneemmille kasvattajakavereille ja ihmettelimme tilannetta. Selvittelin mahdollisuutta palauttaa Vico perjantaina 5.1 mutta onneksi se ei onnistunut.

Lauantaina 6.1 oli 18. kiimapäivä laskujeni mukaan ja silloin alkoi tapahtua. Muutamaa päivää myöhemmin koiratarhan kalteritkaan eivät tuntuneet pidättelevän kiihkeää parivaljakkoa.

tparha.jpg

Astutuksen uusinta onnistui vaivattomasti vielä tiistaiaamuna. Tässä tapauksessa saattoi olla vakuuttunut oikeasta astutusajankohdasta, jota iso pentumäärä osaltaan vahvistaa.

Toivotaan että kaikki menee hyvin jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jessi, Yessy&Vico, Jalostus

Jänniys tiivistyy

Sunnuntai 4.2.2018 klo 12:55

Pakkasta on tänään turhan paljon muuhun kuin ulkoiluun pihapiirissä. Olen ajokoira-ajoista lähtien pitänyt noin -15 asteen rajaa päästäessäni koiria juoksemaan tosimielessä. Viime aikoina lenkit ovat suuntautuneet metsätielle, jossa lasken koirat juoksemaan auton edessä vapaina. Tällä tavalla oma kunto riittää mainiosti saamaan koirat väsyneiksi ja tyytyväisiksi. Auton ratissa saa olla tarkkana, koska juoksijat tekevät välillä yllättäviä pysähdyksiä metsästä tulevien houkuttelevien hajujen takia. Tottelevaisuus pitää olla kunnossa, että saa koirat kutsumalla luokse ja autoon. Kutsun koiria auton äänimerkillä samalla tavalla kuin pillillä, vaikka tämä ei loppuun asti ajatellen ole kovin järkevää. Luultavasti, jos joku yrittäisi liikenteessä varoittaa koriani auton äänimerkillä, ne kääntyisivät autoa kohti.

Jessin osalta jännitys tiivistyy, koska huomeniltana ultrassa varmistuu, onko se kantavana. Alla muutama kuva Jessistä tältä päivältä.

4.2_takaa.jpg

4.2vauhti.jpg4.2makaa.jpg4.2etu.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jessi, Koulutus, Yessy&Vico

Vanhemmat kirjoitukset »